Oikeusministeriön mukaan kaikkien näiden pyyntöjen, kertaalleen hylättyjen ja yhden uuden, käsittely on parhaillaan kesken. Erityisasiantuntija Sonja Varpasuo oikeusministeriöstä ei kommentoinut STT:lle sitä, mitä aiemmin tehtyjä luovutuspyyntöpäätöksiä Turkki on pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen.

– Oikeusministeriöön tulee näitä pyyntöjä ja oikeusministeriö käy ne läpi. Minulla on se käsitys, että kun ovat uusintapyyntöjä, niin varmasti niitä on jo tutkittu oikeusministeriössä ja sieltä tulee varmaan Turkille vastaus. Me emme siihen ulkoministeriön puolelta puutu, koska oikeusjärjestelmä toimii oikeusministeriön kautta, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi tänään asiaa Demokraatille eduskunnassa.

NATO-JÄSENYYDEN aikataulujen suhteen Haavisto säilyttää toiveikkuutensa. Hän ei näe, että Turkin uudella pyynnöllä olisi heijastusvaikutuksia siihen, millaisessa aikataulussa Turkki olisi ratifioimassa Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Tiedetään, että Turkilla on ollut näitä huolia ja huolten ilmaisu tapahtuu nyt muun muassa tätä kautta, että nostetaan näitä keissejä esiin. Mutta ne ovat oikeusministeriön käsittelyssä.

Haavisto antaa ymmärtää, että Suomessa elokuun lopussa järjestetty kolmikantakokous oli onnistunut ja siellä Turkin huolia nousi keskusteluun.

Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat keskustelivat tuolloin Nato-jäsenyyksien ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä. Kyseessä oli Naton Madridin huippukokouksessa sovitun pysyvän yhteisen mekanismin ensimmäinen kokous.

– Tässä prosessissa on sovittu lokakuuksi seuraava tapaaminen.

– Olen myös tapaamassa Turkin ulkoministeriä Mevlüt Çavuşoğlua kuun lopussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Meillä on yhteinen rauhanvälitysfoorumi, jota Suomi ja Turkki puheenjohtaa. Meillä on muissakin asioissa yhteistyötä, mikä on hyvä tässä tilanteessa, ettei keskitytä vain tähän asiaan.

SUOMEN POLIITTINEN johto on jo aiemmin painottanut arvioivansa Turkin esittämät luovutuspyynnöt kansainvälisen oikeuden ja Suomen lainsäädännön pohjalta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi voisi suostua maan luovutuspyyntöön, jos epäilty teko on säädetty sekä Suomessa että luovutuspyynnön esittäneessä valtiossa rikokseksi. Lisäksi teon pitää olla sellainen, että siitä voi Suomen rikoslain mukaan tuomita Suomessa vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei myöskään perustuslain mukaan lähtökohtaisesti luovuta kansalaisiaan toiseen valtioon, jollei kansalaisen ihmisoikeus tai oikeusturva ole kohdevaltiossa taattu.