Ulkomaat
6.7.2026 08:02 ・ Päivitetty: 6.7.2026 08:07
Turkki haluaa Nato-kokouksesta mainospaikan Eurooppaan – mielenilmauksia ei suvaita
Tämän viikon Nato-huippukokouksen isäntämaa Turkki toivoo pääsevänsä osaksi eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää, ja haluaa mainostaa sotilasmahtiaan paikalle saapuville valtiojohtajille. Oppositioäänet ja Nato-vastustajien protestit on yritetty siivota kokouksen alta kuulumattomiin.
Turkilla on Naton vahvimpiin kuuluvat asevoimat ja merkittävää puolustusteollisuutta. Lisäksi sen sijainti Euroopan ja Lähi-idän välissä sekä Mustanmeren etelärannalla on strategisesti tärkeä ajankohtaisten sotien ja kriisien kannalta.
Tästä kaikesta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa muistuttaa liittolaisiaan, kun hän isännöi 32 Nato-maan johtajia Ankarassa tiistaina ja keskiviikkona.
EU:n ulkopuolella oleva Turkki ei ole joutunut Yhdysvaltain kritiikin kohteeksi, mikä voi selittyä vahvan puolustussektorin lisäksi presidentti Donald Trumpin arvostuksella tämän ”hemmetinmoiseksi johtajaksi” kutsumaa Erdogania kohtaan.
Asetelma on sikäli erikoinen, että Turkki vastusti Yhdysvaltain hyökkäystä Irania vastaan ja sen suhteet Yhdysvaltain tärkeimpään liittolaiseen Israeliin ovat olleet vähintäänkin kireät.
Mutta Trumpilta Israelia inhoava Erdogan on saanut vain kehuja siitä, ettei hän liittynyt sotaan Iranin puolelle. Trumpin mukaan näin tapahtui nimenomaan Trumpin pyynnöstä.
Muita liittolaisiaan Yhdysvallat on haukkunut siitä, etteivät nämä auttaneet Turkkia sotaponnisteluissa.
NIMELLISESTI suuret Turkin puolustusmenot eivät silti yllä suhteellisesti kuin laskentatavasta riippuen vähän vajaaseen kahteen tai noin 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Tällä luvulla Turkki jää Natossa jälkeen esimerkiksi Suomesta.
Ukrainan sodassa Turkki on jossain määrin tasapainoillut tukemalla Ukrainaa lennokkiteollisuudellaan ja tuomitsemalla Krimin miehityksen.
Toisaalta maa on säilyttänyt keskusteluyhteydet Moskovaan, ja Turkki on erittäin tärkeä Venäjältä tulevan matkustajajalentoliikenteen solmukohta muualle maailmaan.
VIELÄ MUUTAMIA vuosia sitten Turkki osti Venäjältä S-400-ilmatorjuntaohjuksia, minkä vuoksi Yhdysvallat sulki sen ulos F-35-hävittäjäohjelmasta.
Nyt Turkki toivoo saavansa Yhdysvalloilta lisää F1100-suihkumoottoreita edistääkseen oman kotimaisen Kaan-häivehävittäjänsä kehitystyötä.
Suomessa ja erityisesti Ruotsissa puolestaan muistetaan Erdoganin jarrumiehen rooli maiden Nato-jäsenyyden toteutumisessa muutaman vuoden takaa.
Turkin EU-jäsenyyshankkeen ollessa käytännössä täysin pysähdyksissä Turkki pyrkii lähentymään Eurooppaa turvallisuuspolitiikan kautta.
Viime kuussa Nato-parlamentaarikoille puhuneen Erdoganin mukaan Turkki haluaa olla mukana kaikissa turvallisuusrakenteissa ja esteet puolustusteollisuuden kaupoilta Turkin ja muun Euroopan välillä pitäisi purkaa.
– Turkin korvaamattomat panokset Euroopan turvallisuudelle jäävät joskus huomioimatta, Erdogan sanoi Istanbulissa.
KOKOUKSEN ALLA kaikki ei ole sujunut huippukokouksen lähestyessä länsimaisittain ongelmattomasti. Vasemmistolaisia ja eri kansalaisjärjestöjen aktivisteja on pidätetty, ja pidätysten kerrotaan vain kiihtyneen kokouksen lähestyessä.
Erdoganin hallintoon kriittisesti suhtautuvien medioiden toimittajat ovat lisäksi valittaneet, ettei heille ole myönnetty akkreditointia huippukokoukseen.
Ankarassa ei ole vain suljettu katuja ja siivottu paikkoja, vaan kaikki mielenosoitukset kiellettiin jo hyvissä ajoin ennen huippukokousta. Silti sunnuntaina poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen pääkaupungissa.
Teksti: STT / Niilo Simojoki
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.