Professori emeritus Martti Kekomäki, HUSin hallintoylilääkärinä ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja Lääkin­tö­neuvos Terhi Hermanson kirjoittamassa arviossa tuodaan esiin, miten hyvä hallinto edellyttää virkamiehiltä riippumattomuutta, luotettavuutta ja objektiivista harkintaa.

– Virkamiehet valvovat virkavastuulla yleistä etua.

Miten hyvän hallinnon vaatimukset sitten pitäisi suhteuttaa ministereiltä ja poliitikoilta tulevaan poliittiseen ohjaukseen?

– Poliittisesti motivoidulle esitykselle on pystyttävä esittämään asiaperusteet. Jos poliittinen johto haluaa viedä perusteluiltaan puutteellista esitystä eteenpäin, virkamiehen lojaliteettivaatimus ja hyvän hallinnon velvoitteet joutuvat ristiriitaan. Vastuusta vapautuu esittämällä eriävän mielipiteen, jos asia ratkaistaan esittelijän ehdotuksesta poikkeavasti.

– Hallitus päätti valinnanvapaudesta ilman virkavalmistelua. Perustettiin asiantuntijaryhmiä ja pyydettiin lausuntoja, mutta hallitus suostui esiin tuotujen ongelmien käsittelyyn vasta, kun perustuslakivaliokunta vaati esitykseen muutoksia, kirjoittajat paljastavat.

He huomauttavat, miten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kokeneet virkamiehet ovat sote-valmistelussa olleet kohtuuttomassa paineessa.

– Kokonaan he eivät ole pulmista vaienneet. Vuonna 2016 he varoittivat muun muassa kustannusten ja epätasa-arvon lisääntymisestä. On kuitenkin pakko kysyä, miksi peliä ei puhallettu poikki. Virkamiehiä tuskin olisi erotettu, eivätkä seuraukset olisi muutenkaan olleet kohtuuttomat.

Kirjoittajien mielestä virkakoneisto on suostunut laatimaan valinnanvapausehdotukset poliitikkojen tahdon mukaan tavalla, jossa hyvän säädösvalmistelun periaatteet ovat jääneet sivuun.

– Osa ehdotusten perusteluista on tarkoitushakuisia sen sijaan, että olisi arvioitu riippumattomasti, mitkä ehdotukset perustuvat faktoihin ja mitkä uskomuksiin. Ehdotusten törmätessä vaikeuksiin on käytetty luovaa suunnittelua ja juridisia kikkoja.

Kirjoittajat kertovat ilmassa olevan merkkejä jopa siitä, että valmistelun poliittinen ohjaus on alkanut politisoida myös STM:n virkamiestoimintaa.

– Osallistuminen valmisteluun ei aina ole ollut vapaaehtoista, ja virkamiehiä on valjastettu esityksen poliittiseen ja markkinointihenkiseenkin tukeen.

Asiantuntijoiden mukaan vääristyneeseen valmisteluun on monia syitä.

– Pitkässä sote-valmistelussa osa virkamiehistä on jatkanut tauotta. Tämä aiheuttaa turnausväsymystä ja ehkä jopa Tukholma-syndrooman kaltaisen tilanteen, jossa pitkään kaapattuna ollut reagoi alkamalla suhtautua kaappaajiinsa myönteisesti. Samalla perinteinen virkamiesetiikka ja pyrkimys hyvään hallintoon ovat jääneet sivuun.

Kekomäen, Lehtosen ja Hermansonin mukaan sote-uudistus kertoo “karua kieltä poliittisen järjestelmän ja valtionhallinnon uskottavuudesta”.

– Mitä suurempi päätös, sen huolellisemmin se on valmisteltava. Jos hallituksen esityksen faktaperusteet eivät ole luotettavat, päättää eduskunta asiasta vääristyneen tai puutteellisen tiedon pohjalta.

– Kansalaisten pitää voida luottaa järjestelmän kykyyn tehdä huolella harkittuja päätöksiä. Virkamiehen virkavastuun pitää tarkoittaa myös sitä, että poliitikkojen huonosti perusteluille ehdotuksille kyetään sanomaan ei.