Tämä on Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) keskeinen viesti hallituksen huhtikuiseen kehysriiheen. Liiton tuore puheenjohtaja Jonne Rinne on huomannut jo viitteitä luottamuksen hiipumisesta.

Erilaiset turvallisuusalan yritykset tahkoavat kovaa tiliä. Vartijoiden valtuuksia on myös haluttu lisätä. Rinteellä on selkeä vastaus sille, onko vartijoista poliisien korvaajiksi:

– Ei ole.

Rinne on harmissaan tilanteesta.

Suomessa on nyt poliiseja 7 150, vähemmän asukasta kohti (1,27) kuin muissa Pohjoismaissa. Rinteen mukaan nyt on viime hetki välttää ongelmat, joihin poliisipula on johtanut Ruotsissa. Lähiöjengitappelut ovat arkipäivää ja poliisi joutuu pelkäämään omansa ja jopa perheensä turvallisuuden puolesta.

– Tilanne ehti kriisiytyä, ennen kuin poliittiset päättäjät heräsivät poliisipulaan ja alkoivat lisätä resursseja ja poliisin ammatin houkuttelevuutta.

Rinne on saanut varoittavia viestejä Ruotsin poliisiliiton puheenjohtajalta Lena Nitziltä. Jengirikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus lisääntyvät, koska ”kun maito on kaatunut”, tilanteen muuttaminen vie valtavasti aikaa.

Suomen liittojohtaja korostaa ongelmien ennaltaehkäisyn tärkeyttä, poliisin parempaa näkyvyyttä jo alkoholilain höllentämisenkin takia, mutta tehtävien priorisoinnissa hälytykset menevät aina muun edelle.

Suomessakin rikollisuus on yhä järjestäytyneempää ja ammattimaisempaa.

– Ei poliisi pelkää, mutta olemme huolissamme, Rinne huomauttaa.

Huolena on myös se, että poliisin ammatti ei houkuttele enää entiseen malliin. Moni haluaa myös vaihtaa alaa. Väkensä tunteva Rinne on saanut viestiä, että kuormittavuus alkaa pikku hiljaa näkyä työssä jaksamisessa.

– Vielä ei onneksi varsinaista kiirettä ole samaan tapaan kuin Ruotsissa. Uskon, että syynä on se, että Suomessa kansalaiset luottavat yhä poliisiin. Lisäksi pitää antaa kiitosta esimiesorganisaatiolle. Meillä poliisin johtaminen on korkeatasoisempaa kuin Ruotsissa.

Hän kuitenkin varoittaa jälleen Ruotsin ilmiöstä, jossa alanvaihto on kiihtymässä. Palkkaus ja työolot ovat yhtenä suurena syynä.

– Jos Ruotsissa vaihdat töihin maahanmuuttovirastoon, palkkasi nousee 5 000 kruunua kuukaudessa. Valitako siisti sisätyö vai poliisin kenttätyö, jossa kiviä lentää ja poliisi painostetaan töihin vapaa-ajalla ja perheitä kohtaan hyökätään, Rinne kysyy retorisesti.

Hän huomauttaa, että Ruotsissa kuitenkin poliisi saa enemmän palkkaa kuin Suomessa. Naapurissa on vielä varattu poliisille erityinen lisärahoitus, jonka tavoitteena on nostaa palkkatasoa 15 prosentilla tilanteessa, jossa yleinen palkkataso nousee 6 prosenttia.

– Me Suomessa tiedämme, että teemme tärkeää työtä ja yhteiskunta arvostaa sitä. Mutta kauppa- ja sähkölasku on samansuuruinen kuin kenellä tahansa muulla. Edunvalvojana meidän täytyy uskaltaa sanoa, että suomalainen poliisi tarvitsee nykyistä paremman palkan hyvin tehdystä työstä, Jonne Rinne linjaa.