Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kotimaa

28.3.2026 11:02 ・ Päivitetty: 28.3.2026 11:19

Turvakotipaikkoja selvästi suositusta vähemmän – leikkaukset herättävät huolta

Jiri Halttunen

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat lisäleikkaukset voivat vaarantaa väkivallan uhreille tarjottavat palvelut.

Demokraatti

Demokraatti

Kansanedustaja Jani Kokon (sd.) mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien mahdollisuudet saada apua voivat heikentyä, jos perussuomalaisten esittämät leikkauslinjaukset toteutuvat. Lisäleikkauksia on suunniteltu järjestötukiin, jotka toteutuessaan vaarantaisivat turvakotien toiminnan. Kokko korostaa, että ensi- ja turvakodit ovat monille väkivaltaa kokeneille keskeinen turvapaikka, josta apua saa ympäri vuorokauden.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on tutkimusten mukaan sukupuolittunutta. Naisista yli puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua. Vuonna 2024 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat yksilö- ja perhekohtaisessa työssä sekä chat-palveluissa noin 15 000 aikuista ja lähes 7 000 lasta.

– On hieman ristiriitaista, että hallituksen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Järjestöt ovat monelle suomalaiselle se taho, joka varmistaa turvallisuuden, Kokko sanoo tiedotteessaan.

– Myös hyvinvointialueiden johtajat ovat vedonneet hallitukseen, jotta tämä ei toteuttaisi lisäleikkauksia. Hyvinvointialueilla tunnistetaan järjestöjen tekemä työ ja yhteisessä kannanotossa onkin todettu, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat laajasti tukea esimerkiksi mielenterveysongelmiin, päihdehaittojen ehkäisyyn sekä ikääntyneiden ja veteraanien palveluihin. Ensi- ja turvakotien toiminta rahoitetaan osin järjestöavustuksilla.

– Ministeri Rydman (ps.) on kieltäytynyt erittelemästä miten leikkaukset järjestöihin kohdistuisivat. Mikäli ensi- ja turvakotitoimijoiden rahoitusta leikattaisiin, jäisivät tuhannet väkivaltaa kokeneet ilman apua. Myös terveydenhuollon ja oikeusjärjestelmän kustannukset kasvaisivat, kun apua haettaisiin muualta, Kokko sanoo.

Suomi on sitoutunut vuonna 2015 ratifioituun Istanbulin sopimukseen, joka edellyttää riittävää turvakotipaikkojen määrää väestöpohjaan nähden. Tavoite Suomen osalta on noin 500 perhepaikkaa, mutta tällä hetkellä paikkoja on 243.

– Ensi- ja turvakodit eivät ainoastaan tarjoa turvallista majoitusta hädän tullen, vaan ne auttavat tunnistamaan erilaisia väkivallan muotoja, lisäävät lasten turvallisuutta ja parantavat ihmisten hyvinvointia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta koskettaa jo nyt surullisen montaa, joten ministerinkin olisi hyvä herätä todellisuuteen, jossa tämän väheksymät järjestöt tekevät työtä, joka pelastaa henkiä, Kokko sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU