Kotimaa
28.3.2026 11:02 ・ Päivitetty: 28.3.2026 11:19
Turvakotipaikkoja selvästi suositusta vähemmän – leikkaukset herättävät huolta
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat lisäleikkaukset voivat vaarantaa väkivallan uhreille tarjottavat palvelut.
Kansanedustaja Jani Kokon (sd.) mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien mahdollisuudet saada apua voivat heikentyä, jos perussuomalaisten esittämät leikkauslinjaukset toteutuvat. Lisäleikkauksia on suunniteltu järjestötukiin, jotka toteutuessaan vaarantaisivat turvakotien toiminnan. Kokko korostaa, että ensi- ja turvakodit ovat monille väkivaltaa kokeneille keskeinen turvapaikka, josta apua saa ympäri vuorokauden.
Suomessa lähisuhdeväkivalta on tutkimusten mukaan sukupuolittunutta. Naisista yli puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua. Vuonna 2024 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat yksilö- ja perhekohtaisessa työssä sekä chat-palveluissa noin 15 000 aikuista ja lähes 7 000 lasta.
– On hieman ristiriitaista, että hallituksen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Järjestöt ovat monelle suomalaiselle se taho, joka varmistaa turvallisuuden, Kokko sanoo tiedotteessaan.
– Myös hyvinvointialueiden johtajat ovat vedonneet hallitukseen, jotta tämä ei toteuttaisi lisäleikkauksia. Hyvinvointialueilla tunnistetaan järjestöjen tekemä työ ja yhteisessä kannanotossa onkin todettu, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat laajasti tukea esimerkiksi mielenterveysongelmiin, päihdehaittojen ehkäisyyn sekä ikääntyneiden ja veteraanien palveluihin. Ensi- ja turvakotien toiminta rahoitetaan osin järjestöavustuksilla.
– Ministeri Rydman (ps.) on kieltäytynyt erittelemästä miten leikkaukset järjestöihin kohdistuisivat. Mikäli ensi- ja turvakotitoimijoiden rahoitusta leikattaisiin, jäisivät tuhannet väkivaltaa kokeneet ilman apua. Myös terveydenhuollon ja oikeusjärjestelmän kustannukset kasvaisivat, kun apua haettaisiin muualta, Kokko sanoo.
Suomi on sitoutunut vuonna 2015 ratifioituun Istanbulin sopimukseen, joka edellyttää riittävää turvakotipaikkojen määrää väestöpohjaan nähden. Tavoite Suomen osalta on noin 500 perhepaikkaa, mutta tällä hetkellä paikkoja on 243.
– Ensi- ja turvakodit eivät ainoastaan tarjoa turvallista majoitusta hädän tullen, vaan ne auttavat tunnistamaan erilaisia väkivallan muotoja, lisäävät lasten turvallisuutta ja parantavat ihmisten hyvinvointia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta koskettaa jo nyt surullisen montaa, joten ministerinkin olisi hyvä herätä todellisuuteen, jossa tämän väheksymät järjestöt tekevät työtä, joka pelastaa henkiä, Kokko sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
