Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ei halunnut kokonaan sulkea pois ydinaseiden väliaikaista tuomista Suomen maaperälle, kun taas valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto suhtautui asiaan kielteisemmin.

Stubb korosti, että Suomeen ei olla pysyvästi sijoittamassa ydinaseita, mutta Suomella on oltava valmius tarvittaessa liikuttaa ydinaseita maaperällään.

-  Nyt on kyse siitä, että me viestitämme muulle maailmalle ja erityisesti Venäjälle, että Suomella ei ole minkään näköisiä rajoitteita meidän Nato-jäsenyyteen, Stubb sanoi.

Haavisto muistutti, että Suomi liittyi Natoon nykyisen lainsäädäntönsä pohjalta.

-  Meillä on voimassa ydinenergialaki, joka ei tällä hetkellä salli ydinaseiden tuontia Suomen maaperälle, Haavisto painotti.

HAAVISTO sanoi, ettei hänen käymissään keskusteluissa Naton edustajien kanssa ole käynyt ilmi minkäänlaista tarvetta liikuttaa Euroopassa olevia ydinaseita.

Hänen mukaansa Suomen nykyinen linja ei mitenkään estä esimerkiksi harjoitustoimintaan osallistumista.

-  Voimme osallistua kaikkiin ydinaseharjoituksiin, koska niissä ei liikuteta ydinaseita. Tämä ei vähennä eikä poista ydinasesateenvarjoa, jonka alla olemme, Haavisto sanoi.

-  Ydinasesuoja on olemassa ja pelote on olemassa, mutta meillä ei ole tarvetta alkaa niitä täällä liikuttaa tai varastoida, Haavisto jatkoi.

Stubb oli halukas muuttamaan Suomen ydinenergialakia, johon Haavisto puheenvuorossaan oli viitannut.

-  Meillä pitää olla se selkeä viesti, että me emme ole vapaamatkustajia tässä kysymyksessä. Kun maailma muuttuu, niin silloin pitää muuttaa kantaa ja pitää myös muuttaa lainsäädäntöä, Stubb summasi.

SIITÄ ehdokkaat olivat samaa mieltä, että Suomen ilmavoimien tulevia F-35-hävittäjiä ei tule käyttää Naton ydinasevaltojen Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan ydinaseiden kuljettamiseen.

Ehdokkaiden välillä oli myös näkemyseroja Nato-sotilaiden sijoittamisessa Suomeen. Stubb toivoi Suomeen Naton alaesikuntaa, jonka myötä Suomeen tulisi muutamia kymmeniä Nato-upseereja. Hän korosti, että kyse ei olisi varsinaisesta Naton tukikohdasta.

Haavisto sanoi olevansa Nato-sotilaiden sijoittamisesta eri mieltä.

-  Täytyy lähteä siitä, että Suomen puolustus nojaa aina meihin suomalaisiin, meidän asevelvollisuusjärjestelmäämme ja meidän Puolustusvoimiimme, Haavisto sanoi.

MUUTOIN Ylen vaaliväittelyn turvallisuuspolitiikkaa koskevassa osassa esiintyi vain vähän selviä eroja ehdokkaiden välillä.

Ehdokkaat olivat pääpiirteissään samaa mieltä esimerkiksi EU:n ja Naton murheenkryynimaaksi muodostuneen Unkarin kohtelusta. Unkari on jarruttanut niin Ruotsin Nato-jäsenyyttä kuin EU:n apua Ukrainallekin.

Molemmat ehdokkaat suhtautuivat myönteisesti siihen, että Unkarilta voitaisiin tarvittaessa jopa poistaa äänioikeus unionissa EU:n perussopimuksen artikla 7:n mukaisesti.

-  Unkarin kohdalla pitää aina panna kova kovaa vastaan. Tällä kertaa käytettiin artikla 7:ää vipuvartena, mikä oli oikea tapa toimia. Hän (Unkarin pääministeri Viktor Orban) on sellainen diileri, että hänen kanssaan ei kannata näyttää mitään pehmeyttä, Stubb sanoi.

-  Viestin Unkarille pitää näissä asioissa olla hyvin selvä, että se ei voi sekä EU-päässä että Nato-päässä olla se jarruttava tekijä, Haavisto puolestaan painotti.

MOLEMMAT ehdokkaat olivat myös sitä mieltä, että presidentin on syytä jatkossakin toimia Puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Stubbin mielestä Puolustusvoimien ylipäällikkyys on yksi presidentin keskeisimmistä tehtävistä. Suomen liityttyä Natoon Suomi tulee Stubbin mukaan todennäköisesti toimimaan kahden kärjen taktiikalla, missä strateginen ja poliittinen ylipäällikkö kommunikoi muiden Nato-päämiesten kanssa samalla kun Puolustusvoimain komentaja tekee saman sotilaspuolella.

-  Pidän tätä äärettömän tärkeänä tehtävänä, Stubb sanoi.

Myös Haaviston mukaan ylipäällikön tehtävä on Nato-jäsenyyden myötä tullut entistä tärkeämmäksi.

-  Siihen kuuluu päättäminen liikekannallepanosta ja siihen kuuluu päättäminen sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa. Nämä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä ja niitä pitää olla hoitamassa demokraattisesti valittu henkilö. Sen takia tasavallan presidentti on oikea henkilö tähän tehtävään, Haavisto sanoi.

ITÄRAJAN tilanteesta keskusteltaessa ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että jos Suomen kansallinen turvallisuus ja kansainvälinen oikeus ajautuvat ristiriitaan keskenään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohtelun suhteen, Suomen kansallinen turvallisuus on asetettava etusijalle.

-  Kun rajan turvallisuudesta on kysymys, silloin on oltava kova, Haavisto sanoi.

Stubb tuomitsi kovin sanoin Venäjän toimet Suomen itärajalla, missä Venäjä on häikäilemättömästi ja kyynisesti käyttänyt siirtolaisia aseina.

-  Venäjän kohdalla pitää aina panna kova kovaa vastaan. Ainoa mitä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin ja Venäjä ymmärtävät, on voima, Stubb sanoi.

Haavisto ja Stubb olivat yhtä mieltä myös siitä, että kansainvälistä lainsäädäntöä on muutettava siten, että se nykyistä paremmin tunnistaa turvapaikanhakijoiden käyttämisen hybridivaikuttamisen välineinä.

Haaviston mukaan EU:n pitäisi pyrkiä uudistamaan Geneven pakolaissopimusta siten, että jatkossa siinä huomioitaisiin pakolaisten käyttäminen hybridivaikuttamisen välineinä.

Tuomas Savonen / STT