– Voiton julistamiseen ei riitä, että voitto on todennäköistä vaan että toisenlaisen tuloksen mahdollisuudet ovat mitättömät, Aaltola sanoo STT:lle.

Tämä on Aaltolan mukaan syy tuloksen viivästymiselle, vaikka demokraattien Joe Biden on siirtynyt ääntenlaskennan edetessä johtoon useissa jäljellä olevissa ratkaisevissa osavaltioissa, kuten Pennsylvaniassa, Georgiassa ja Arizonassa.

Ääntenlaskenta ei ole kesken vain näissä vaa’ankieliosavaltioissa vaan oikeastaan kaikkialla. Arvioiden mukaan yksin Kaliforniassa on laskematta miljoonia ääniä. Ero ehdokkaiden välillä on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että osavaltion voittaja on uskallettu julistaa.

Aaltola odottaa ratkaisua Pennsylvaniasta. Jos Biden voittaa osavaltion, sen 20 valitsijaa nostavat hänet yli 270:n.

– Uutiskanavat voivat tällöin reagoida siihen, ettei Trumpilla ole mitään mahdollisuutta mennä edelle.

Osavaltiossa tosin kiistellään vaalipäivän jälkeen saapuneista äänistä, joita ei ole toistaiseksi laskettu mukaan tulokseen. Osavaltion puuttuvien äänten odotetaan kuitenkin suosivan demokraatteja, Aaltola sanoo.

Biden johtaa ääntenlaskua myös Georgiassa ja Nevadassa. Georgia on kuitenkin tiukan tuloksen vuoksi laskemassa äänet vielä uudestaan, ja Nevadan tuloksen varmistuminen voi kestää vielä useita päiviä.

Hitaasti sujuneen ääntenlaskun syynä on etenkin se, että koronaepidemian vuoksi ennätysmäärä äänistä on annettu postitse.
Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut dosentti Markku Ruotsila Helsingin yliopistosta sanoo, että suurimmalla osalla osavaltioista ei ole resursseja käsitellä kaikkia postiääniä yhtään nopeammin.

– Ääntenlaskenta tapahtuu piirikuntatasolla, ja siellä on vain rajallinen määrä laskemassa ääniä, Ruotsila sanoo.

Postiäänet itsessään ovat tuoneet monia kommervenkkejä ääntenlaskentaan. Esimerkiksi Pennsylvaniassa osavaltion lainsäädännön mukaan niiden laskeminen voitiin aloittaa vasta, kun varsinaisen vaalipäivän äänet oli laskettu.

Trump on julistanut voittaneensa osavaltion vaalipäivän äänten perusteella, vaikka kaikkien äänten laskenta oli silloin selvästi kesken.

Postiäänestämiseen liittyy myös monia teknisiä ongelmia. Vilpin välttämiseksi vaalivirkailijat joutuvat tarkastamaan, vastaavatko postiäänessä, sen kirjekuoressa ja osavaltion rekisterissä olevat äänestäjän allekirjoitukset toisiaan.

– Pelkästään tämä vie hirvittävästi aikaa. Äänet täytyy käydä läpi hyvin tarkkaan.

Osavaltioissa on erilaisia käytäntöjä myös sen suhteen, tuleeko äänen sisältävän kirjekuoren saapua vaalipäivään mennessä vai riittääkö se, että kuoressa on postileima viimeistään vaalipäivältä.

– Sitten on sellainenkin kysymys, mitä sitten tehdään kuorille, jos postissa ei ole lyöty leimaa, Aaltola huomauttaa.

Ääntenlaskentaa hidastaa osin sekin, että postiäänestyksen suosion arvellaan nostaneen äänestysaktiivisuutta yleisesti. Sekä Trump että Biden olivat perjantain laskennan perusteella saaneet ainakin 70 miljoonaa ääntä.

Tämä rikkoo paitsi selkeästi neljän vuoden takaiset äänimäärät myös kaikkien aikojen ääniennätyksen. Sen asetti edellisen kerran demokraattien Barack Obama vuonna 2008, jolloin hänet valittiin ensimmäiselle kaudelleen 69,5 miljoonan äänen turvin – ja lähes 10 miljoonan äänen enemmistöllä kilpailija John McCainiin nähden.

– Näissä vaaleissa molemmat ehdokkaista, sekä voittaja että häviäjä, ovat saaneet enemmän ääniä kuin kukaan muu Amerikan historiassa, Ruotsila summaa.

Äänestysvilkkaudesta huolimatta vaaleja edeltäneet gallupit ennustivat vaalituloksen virhemarginaalin sisällä, Aaltola sanoo. Hänen mukaansa vaalipäivän arviot mielipidetiedustelujen pettämisestä ovat osoittautumassa ennenaikaisiksi.

– Valtakunnallisella tasolla ääniero on menossa prosenttiyksikön päähän siitä, mitä gallupit sanoivat. Sitten osavaltiotasolla ennustaminen on hankalampaa. Siellä ei tehdä yhtä paljon gallupeja ja otannat ovat pienempiä, jolloin virhemarginaalit ovat 3,5–4 prosenttiyksikön luokkaa.

Uutiskanavien rooli voittajan julistamisessa on perinteisesti tärkeä, sillä ne ovat useimmiten voineet laskelmiensa pohjalta toimittaa tuloksen vaali-illan loppuun mennessä.

Aaltola arvioi, että selkeän tuloksen saaminen nopeasti olisi demokratian etu. Kanavien kannalta tilanne on kuitenkin tulenarka, sillä myös väärän voittajan julistaminen voisi olla haitallista.

– Jos voittaja julistetaan maanantaihin mennessä, aiheutunut vahinko ei ole vielä kovin suurta. Mitä pidemmälle tulos menee, sitä enemmän se tukee Trumpin ennenkuulumatonta väitettä vaalivilpistä.

Sekä Aaltola että Ruotsila pelkäävät, että mitä pidempään välitila jatkuu, sitä enemmän se lisää jopa pelon ja levottomuuksien mahdollisuutta maassa. Ruotsila sanoo, että molempien ehdokkaiden kannattajat uskovat laajasti, että vaaleista riippuu koko maan tulevaisuus.

– Miltä tahansa lopullinen vaalitulos näyttää, puolet Amerikkaa tulee olemaan hyvin tyytymätön ja peloissaan.

Vaalituloksen selviämistä ja mahdollista hyväksymistä hidastaa sekin, että ainakin alakynteen joutunut Trumpin kampanja on pyrkinyt selvittämään väitettyjä epäselvyyksiä oikeusteitse.

– Mitä tv-kanavat tänään, huomenna tai ylihuomenna päättävätkään julistaa, taistelu jatkuu monta viikkoa oikeuslaitoksissa, Ruotsila sanoo.

STT–Ilkka Hemmilä