Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass pitää demokratian kannalta murheellisena, ettei ”eheytyshoitojen” kriminalisointi näytä etenevän, vaikka eduskunta hyväksyi perjantaina asiaa koskevan kansalaisaloitteen.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) ilmoitti saman tien, ettei kiellolla ole edellytyksiä edetä tällä hallituskaudella.

Wass huomauttaa, ettei asia tullut yllätyksenä, sillä Meri ilmoitti kantansa asiaan jo syksyllä, kun aloite oli vasta eduskunnan käsittelyssä.

-  Olisi ehkä reilumpaa suoraan sanoa, että tämä on asia, mitä ei haluta nimenomaan poliittisesti tai arvopohjalta lähteä edistämään, hän sanoo STT:lle.

EDUSKUNTA ja hallitus asettuivat Wassin mukaan tapauksessa kummallisella tavalla vastakkain. Koska eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa, pitäisi hallituksella olla velvollisuus käynnistää lainvalmistelutyötä eduskunnan tahdon mukaisesti. Asian seurantaan ei kuitenkaan ole olemassa mitään järjestelmää.

Wass esittääkin jonkinlaista esimerkiksi lakiin kirjattavaa ”perälautaa” sille, että jatkossa läpi menneitä kansalaisaloitteita olisi myös aidosti edistettävä. Hän sanoo, että moni pohtii nyt myös kantelua oikeuskanslerille.

-  Pitäisi nähdä, että kansalaisaloitteet eivät ole mitä tahansa esityksiä, vaan että ne ansaitsevat erityisen painoarvon huomattavan äänestäjäjoukon kannanmuodostuksen ilmauksena.

Wass kiinnittää huomiota myös hallitusohjelmien sisältöön. Hän kyseenalaistaa sen, tulisiko ohjelma ladata niin täyteen toimenpiteitä, ettei kansalaisaloitteita ehditä edistää.

Tai voiko hallitusohjelmaan kirjata jo valmiiksi, ettei joitakin tiettyjä asioita tulla edistämään.

-  Näin torpataan lähtökohtaisesti mahdollisuudet joidenkin kansalaisaloitteiden etenemiseen. Sehän on silloin jo varsin irvikuvallista suoran demokratian estämistä tai blokkaamista. Samalla koko kansalaisaloiteinstituutio alkaa vesittyä.

PERJANTAINA hyväksytyn eheytyskielto-aloitteen kohtalolla voi Wassin mielestä olla suuriakin seurauksia demokratialle, sillä aloite on herkkä instrumentti.

Hän huomauttaa, että kansalaisaloitteet ovat mobilisoineet paljon sellaisia ihmisryhmiä, jotka ovat muuten päätöksenteosta sivussa tai eivät osallistu perinteisempien väylien kautta.

Wass kertoo, että tutkimusten mukaan ihmiset kokevat kansalaisaloitteen parantaneen huomattavasti suomalaista demokratiaa. Näin kokevat erityisesti he, jotka ovat itse allekirjoittaneet aloitteita. Olennaista on ollut kokemus aloitteen reilusta ja asianmukaisesta käsittelystä, ei niinkään se, onko oma aloite hyväksytty vai ei.

Wass huomauttaa, että jos eheytyshoitoja koskeva aloite olisi kirjoitettu suoraan lakiesityksen muotoon, eduskunta olisi voinut hyväksyä lain suoraan. Nyt aloitteen muoto oli sellainen, että asiassa päätettiin ainoastaan ryhtyä lainvalmisteluun.

Hän ei kuitenkaan missään tapauksessa kannata sitä, että aloitteiden jättämiseen alettaisiin vaatia ennakkotarkastusta tai että ne tulisi olla valmiin lakitekstin muodossa.

Hän katsoo, ettei se olisi kansalaisaloitteen ydinolemuksen mukaista.

-  Tavoite on nimenomaan, että kansalaisaloite on matalakynnyksellinen osallistumismuoto ja sen valmistelu käynnistyy suhteellisen spontaanisti. Eikä niin, että tarvitaan valmistelukomppania ja paljon erilaisia resursseja, jotta sitä ylipäänsä kannattaa lähteä edistämään.

ALOITE eheytyspuoskaroinnin kriminalisoinnista on kahdeksas kansalaisaloite, joka on hyväksytty eduskunnassa joko sellaisenaan tai muutettuna.

Valmiiksi lakiesityksen muotoon niistä oli kirjoitettu kolme. Ensimmäisenä hyväksyttiin tasa-arvoinen avioliittolaki vuonna 2014. Vuonna 2018 hyväksyttiin äitiyslaki, jonka myötä lapsi voi saada kaksi äitiä virallisiksi vanhemmiksi ilman perheen sisäistä adoptiota.

Aborttilaki hyväksyttiin vuonna 2022. Nyt abortin saamiseksi riittää raskaana olevan ihmisen oma tahto.

Neljä aiempaa kansalaisaloitetta on hyväksytty siten, että on hyväksytty ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Niistä jokaisessa valmisteluun on myös ryhdytty.

Kansalaisaloitteiden jättäminen on ollut mahdollista 13 vuoden ajan. Aloite etenee eduskuntaan, jos se on kerännyt vähintään 50  000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.

Teksti: STT / Terhi Riolo Uusivaara