Länsimaat ovat jäädyttäneet satojen miljardien edestä venäläisiä varoja Venäjän hyökättyä Ukrainaan runsaat kolme vuotta sitten. Valtaosa varoista on kiinni eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa valtion joukkovelkakirjoissa, ja suurin osa niistä on Euroopassa.

Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan epäröinnin taustalla voi takavarikoinnin taloudellisten vaikutusten rinnalla olla myös pelko Venäjän vastatoimista.

-  Näen, että Euroopan pelko kajota varoihin muuten kuin korkotulojen kautta on osa laajempaa Venäjän vastatoimien pelkoa. Pelko korostuu nykyisessä tilanteessa, kun Yhdysvallat on aiemmin toiminut tässä takeena.

EUROOPPA voi Tynkkysen mukaan odottaa myös menettävänsä takavarikoinnilla taloudellisen merkityksensä. Muut valtiot voivat esimerkiksi pelätä, että Eurooppa voisi omalla päätöksellään takavarikoida rahoja myös muualta.

Tynkkynen toteaa Euroopan olevan tällä hetkellä poliittisesti aivan uudenlaisessa tilanteessa, jossa se ei koskaan ole ollut modernina aikana.

-  Toisen maailmansodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmämme on murtumassa. Jäädytettyjen varojen takavarikointi olisi kuitenkin poliittisena viestinä erityisen voimakas. Jos varat käytettäisiin esimerkiksi eurooppalaiseen sotateollisuuteen tai vaikkapa ydinpelotteen lisäämiseen olisi viesti sekä Yhdysvaltojen että Venäjän suuntaan symbolisesti voimakas. Lähiviikkoina selviää, löytyykö Euroopalta tähän tahtotilaa.

TORSTAINA Euroopan unioni järjestää uuden huippukokouksen Ukrainaan ja Euroopan turvallisuuteen liittyen. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä uskoo kokouksessa tarkasteltavan vielä EU:n mahdollisuuksia lisätoimiin Ukrainan rauhanprosessin kannalta.

-  Sunnuntaina Lontoossa valittiin ikään kuin joukko kyvykkäämpiä maita, joilla on joko tarjota selkeitä resursseja tai joilla on poliittinen tahtotila tukea Ukrainaa. Eilisestä kokouksesta kuitenkin puuttui vielä joitain vankkoja Ukrainan tukijoita, kuten esimerkiksi Baltian maat. Uskon, että tarkoituksena on siis hakea poliittista tukea myös niiltä mailta, jotka eivät osallistuneet sunnuntain kokoukseen.

Lisäksi kokouksessa saatetaan sopia esimerkiksi lisäpakotteiden asettamisesta Venäjälle.

Särkkä on kuitenkin skeptinen sen suhteen, pystyykö EU lopulta tuomaan pöytään jotain konkreettista Ukrainan turvatakuiden toimeenpanemiseksi.

-  Joidenkin maiden, kuten esimerkiksi Unkarin ja Slovakian, näkemykset turvatakuista ja rauhan turvaamisesta Ukrainaan saattavat poiketa paljonkin muista. Näen, että EU:n keinovalikoima on tällä hetkellä hyvin rajallinen, sanoo Särkkä.

Aliisa Uusitalo / STT