Tutkija kehottaa ay-liikettä vakavaan keskusteluun – ”Muutoin EK:n hajota ja hallitse -strategia toimii”

Kuva: Lehtikuva
Mielenosoittajia STOP - Palkansaajien mielenilmauksessa Helsingin rautatientorilla perjantaina 18. syyskuuta 2015. Ay-liikkeen poliittiseen mielenilmaukseen kokoontui jopa 30 000 ihmistä. Yhteensä siihen osallistui eri puolilla Suomea jopa kymmenkertainen määrä väkeä.

Miksi ammattiyhdistysliike ei käyttänyt kilpailukykysopimusprosessin myötä hetkellisesti kasvanutta yhteiskunnallista painoarvoaan täysimääräisesti hyväkseen? tutkija Matti Hirvola kysyy tänään ilmestyneessä tutkimuksessaan Luottamuksen loppu? (Kalevi Sorsa -säätiö).

Tutkimus tarkastelee Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työmarkkinapolitiikkaa. Hirvola katsoo, että hallituksen ajamien pakkolakien pysäyttäminen ja kilpailukykysopimuksen solmiminen olivat merkittäviä voittoja ay-liikkeelle työmarkkinoiden hegemoniataistelussa.

Hirvola itse oli vuosina 2015–2016 SAK:n vaikuttajaviestinnän projektipäällikkönä.

Ay-liikkeen menestys hegemoniakamppailussa ei Hirvolan mielestä näkynyt kuitenkaan tämän jälkeen kovin tehokkaana johtajuutena julkisessa työmarkkinapoliittisessa keskustelussa.

– Ammattiyhdistysliike vähän kuin hukkasi aloitteen keskusteluissa eikä oikein kunnolla pystynyt hyödyntämään yhteiskunnallista painoarvoa, Hirvola näkee.

Ammattiyhdistysliikkeen painoarvo oli siis hänen mielestään Sipilän hallituksen aikana toistaiseksi korkeimmillaan 2015 syksystä 2016 talveen saakka.

– Pakkolakimielenosoitus syyskuussa 2015 oli aivan poikkeuksellinen voimannäyte. Siinä pystyttiin kokoamaan nimenomaan koko palkansaajaliikkeen yhteinen rintama, Hirvola kertaa Demokraatille.

Ammattiyhdistysliike kykeni tuolloin johtamaan julkista keskustelua myös ennen kaikkea SAK:n esittämän työmarkkinoiden kriisisopimuksen pohjalta. SAK:n tarjous osoitti, että hallituksen ”välttämättömiksi” kuvailemille lakimuutoksille oli todellinen vaihtoehto.

Kriisisopimus oli 24.9.2015 hallituksen pakkolakiesityksen korvaajaksi tarkoitettu SAK:n hallituksen esitys työllisyyden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi.
Hirvola kuitenkin katsoo, että hallitus kykeni jatkossa omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa.

”Se oli ajanut keskinäisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita vereslihalle.”

Matti Hirvola kertoi tutkimuksestaan tänään Helsingissä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.

Miksi ote ei sitten säilynyt yhtä vahvana hegemoniakamppailun voittaneella ay-liikkeellä? Kiky-sopimukseen johtanut Sipilän hallituksen käynnistämä prosessi oli hyvin raskas ja veti ay-liikkeestäkin Hirvolan mukaan ilmat pihalle.

– Se oli ajanut keskinäisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita vereslihalle. Paitsi työnantajaleirissä mutta myös palkansaajaliikkeen sisällä alkoi tulla vähän kyräilyä ennen kaikkea ehkä SAK:n ja sitten toisaalta STTK:n ja Akavan välillä.

– Keskusjärjestötasolla oli vähän erinäköisiä näkemyksiä siitä, miten parlamentaariseen enemmistöön nojaavaan hallitukseen pitäisi suhtautua.

Kysymys kuuluu, miten ay-liike olisi voinut paremmin hyödyntää yhteiskunnallisen painoarvon nousun. Hirvola sanoo miettineensä asiaa paljon. Yksi ay-liikkeen keihäänkärjistä kikyn jälkeen oli perhevapaauudistus. Myös jo mainittu työttömyysturvan uudistus on ollut käynnissä.

– Vaikka työttömyysturvan uudistamisessa asetuttiin Sipilän hallituksen aktiivimallia vastaan, se ei kuitenkaan oikein aktualisoitunut mihinkään toimintoihin. Ei kyetty tuomaan omia vaihtoehtoisia esityksiä samalla tapaa pöydälle yhdessä ja viemään niitä eteenpäin. Puuttui ehkä se näkemys, että mitä nyt, Matti Hirvola katsoo.

– Vaikka ay-liike voitti hegemoniakamppailun, sen jäljiltä ei ollut sitten kuitenkaan kykyä lähteä johtamaan keskustelua enää.

”Myllerrys jatkuu.”

Tilanteeseen vaikutti Hirvolan mukaan paitsi ay-liikkeen keskinäisen luottamussuhteen rakoilu ja yhteisen rintaman heikentyminen, myös työnantajapuolen ratkaisu, jolla se riisui itsensä vallasta lopettaen keskusjärjestösopimusten tekemisen.

EK kertoi marraskuussa 2015 sääntömuutoksesta, jonka mukaan tupo-sopimukset ovat sen puolesta historiaa. Ay-liike joutui uuden eteen.

– Institutionaalinen murroshan vaikuttaa vääjäämättä myös siihen, mitä ay-liike voi yhdessä tehdä, kun keskusjärjestöjen yhteiskunnallinen painoarvo väheni EK:n ratkaisun myötä.

Hirvolan mukaan tällä hetkellä maassamme ei ole selkeää käsitystä, miten työmarkkinakysymyksiä tulevaisuudessa ratkotaan niin, että maltillinen ja solidaarinen yhteiskuntakehitys olisi turvattu. Sipilän hallituksen käynnistämä myllerrys siis jatkuu.

– Nyt on liittokierros käynnissä ja tuloksia siitä ei vielä ole. Työnantajahan on sanonut, että tämä on vain välivaihe.

Tällä Hirvola viittaa ainakin siihen, että Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila totesi maaliskuussa 2017, että pitkällä tähtäimellä työnantajaosapuolen mielestä työehdoista sopiminen pitäisi viedä kokonaan yrityksiin.

– Ay-liike ei ole vielä oikein yhteisessä rintamassa kyennyt miettimään, miten sen pitäisi tähän suhtautua. On ollut erilaisia pyrkimyksiä, joilla työntekijöiden turvaa ja vaikuttavuutta on pyritty vahvistamaan.

”Ainut tapa on koota voimia yhteen.”

Mainitsemistaan pyrkimyksistä Hirvola nostaa esiin ay-liikkeen hiljattain kariutuneen keskusjärjestöhankkeen, mutta on myös onnistuttu:

– Teollisuuspuolella vientiliitot ovat tehneet erittäin tarkoituksenmukaisen ratkaisun voimien kokoamisessa yhteen. Kun EK koettaa ajaa hajota ja hallitse -strategiaansa eteenpäin, ainut tapa, jolla työntekijäpuoli pystyy vastaamaan on, että kootaan voimia yhteen, Hirvola painottaa.

Hirvolan mielestään ay-liikkeessä ei kuitenkaan oikein kellään ole vielä vastauksia suunnasta.

– On kiistatta selvää, että kun palkansaajakeskusjärjestöiltä menee sopimuskumppani (EK) alta, myös niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus heikkenee. Työmarkkinakysymysten koordinointia ja yhteisten ratkaisujen hakemista on kuitenkin fasilitoitu hyvin pitkälle nimenomaan keskusjärjestöjen kautta.

Hirvolan mukaan ay-liikkeen piirissä pitäisikin nyt käydä keskustelua siitä, mitkä sen tavoitteet ovat tulevalle työmarkkinoiden rakenteelle ja toiminnalle, kun EK ei enää ole sopijakumppani.

– Se on sellainen keskustelu, jota pitäisi hyvin vakavasti mielestäni käydä. Muutoin EK:n hajota ja hallitse -strategia toimii.

Hirvola on valittu Teollisuuden palkansaajat TP:n uudeksi pääsihteeriksi. Hän aloittaa tehtävässä tammikuun puolivälissä.

”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.

Antti Rinne tuohtui Juhana Vartiaiselle: ”Uskomatonta roskaa!”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee jyrkästi kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen puheita.

”Vartiaisen arvio työttömien ”kyvystä” työllistyä on käsittämätön ja epäinhimillinen. Hänen mukaansa vain 40 000 työttömän on mahdollista työllistyä. Uskomatonta roskaa!!!”

Hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi, Rinne kirjoittaa Facebookissa.

”Juhana Vartiainen on monien lähteiden mukaan Kokoomuksen tärkein ”työelämäasiantuntija”. Osoittaa Kokoomuksen täydellistä irtaantumista työttömien arjesta ja todellista ylimielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.”

Vartiainen vastasi Rinteelle Twitterissä.

”Antti: TEM:in työttömistä työllistyy tunnetusti vuodessa noin 300 000 avoimille työmarkkinoille. Toisaalta uusia työttömiä tulee noin 600 – 700 tuhatta. Isot virrat.”

”Rakenteellinen työttömyysaste (ehkä n 7 %) syntyy siitä, että kun työttömyysaste on laskenut tuolle tasolle, siitä ei enää paljon piitata ja kohoavat palkkavaateet nostavat kustannusinflaation niin korkealle että (netto)työllisyyskasvu tyrehtyy.”

Keskustelua aiheesta

Antti Häkkäsen kohukampanjasta: ”Kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää”

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan kynnyksen ilmoittaa rikollisesta tai asiattomasta käytöksestä tulisi olla mahdollisimman matala.

”Tätä kynnystä meidän pitää pyrkiä madaltamaan tuomitsemalla kaikki naisiin kohdistuva häirintä.”

Häkkänen kertoo, että yhtenä toimenpiteenä on Suomessa juuri käynnistetty selvitys pakkoavioliittojen poliisille ilmoittamisen esteistä ja viranomaisyhteistyön ja rikosprosessiketjun toimivuudesta avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa.

– Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva väkivalta ovat rikoksia, joissa uhreilla on muita suurempi alttius lisäkärsimyksille, toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle tai kostotoimille. Juuri siksi EU:n uhridirektiivin aikaansaaminen on ollut erittäin tärkeää, Häkkänen painotti.

Häkkäsen mukaan seksuaalinen häirintä on ilmiö, jota on kitkettävä määrätietoisesti.

– Kaikenlainen häirintä on tuomittava voimakkaasti ja häirintään puuttumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja niin lainsäädännön kuin erilaisten politiikkaohjelmienkin avulla.

Häkkänen huomioi myös viime viikkojen kohukampanjan.

– Sosiaalisessa mediassa viime aikoina nopeasti levinnyt #metoo-kampanja kertoo surullisella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheuttavat tilanteet ovat arkipäivää. Meillä on velvollisuus puuttua asiaan, Häkkänen sanoi.

Häkkänen puhui EU:n vuosittaisessa suuressa perusoikeusfoorumissa Brysselissä.

Soini huolestui mutta uskoo: Tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) katsoo Saksan tilannetta tietyllä huolestuneisuudella. Hallitusneuvotteluiden katkeaminen lisää hänen mukaansa epävarmuutta. Soinin mukaan Saksa on kuitenkin vahva maa ja vahva demokratia, joten tilanne ratkaistaan tavalla tai toisella.

Saksan kristillisdemokraattien hallitustunnustelut vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n kanssa päättyivät tuloksettomina eilen illalla.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen neuvottelutulosta

Kuva: Timo Sparf
TEAMin puheenjohtaja Heli Puura.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin hallitus on hylännyt viisi kemianalojen lokakuun lopulla sovittua neuvottelutulosta.

TEAMin mukaan peruskemian, muovi- ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian neuvottelutulokset hylättiin äänin 10–6. Ilman äänestystä hylättiin myös Kemianteollisuuden kanssa neuvotellut tulokset, jotka koskevat Fiskars Finlandia ja lasikeraamista alaa.

TEAMin hallitus päätti tulosten hylkäämisestä perjantain kokouksessaan. Samalla myös hyväksyttiin kuusi neuvottelutulosta.

Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta