Sisäministeriö päätti alkuvuodesta 2023 teettää affektiivista polarisaatiota käsittelevä raportin yhdessä yliopistotutkijoiden kanssa. Raporttia tekemään valikoituivat paitsi aiheesta tietokirjan (Vastakkainasettelujen aika) edellisenä vuonna julkaissut Saarinen myös väitöskirjatutkija Janne Lehtonen. Ideana oli pilotoida hallinnon ja yliopiston vuoropuhelua ja yhteistyötä lisäävää toimintamallia. Sisäministeriön puolelta raporttia oli kirjoittamassa Ilona Suojanen.

Raportin työstäminen ja palaverointi ministeriön kanssa alkoi syksyllä 2024. Tuolloin vallassa oli jo Petteri Orpon hallitus.

Saarinen kertoo ymmärtäneensä ministeriössä käytyjen palaverien aikana, että raportti on kehittymässä epätoivottuun suuntaan.

– Toimme ilmi sen, että olemme tutkijoita ja saamme tietysti kirjoittaa mitä haluamme, hän jatkaa.

– Tämä (sähköposti) päättyy tällaiseen kappaleeseen, että ”hallituksen tai sen muodostamien puolueiden arvostelu ei lähtökohtaisesti kuulu ministeriöiden tehtäviin. Myös sisäministeriön virkakunnan puolueettomuuden kannalta olisi ongelmallista, että nimenomaan sisäministeriön julkaisussa voimakkaasti arvosteltaisiin kansanvaltaan olennaisesti kuuluvaa moniäänistä puoluekenttää ja erityisesti yksittäistä hallituspuoluetta”.

Demokraatti on nähnyt sisäministeriön vastauksen. Ministeriö ei sen perusteella ollut tyytyväinen hallinnon ja akatemian vuoropuhelulla toteutettuun työskentelyyn.

Vastauksen perustelut ovat Saarisen mukaan lähtökohdiltaan erikoisia.

– Emme me ole ketään arvostelemassa. Olemme käsitelleet affektiivista polarisaatiota ja siinä ei voi olla käsittelemättä poliittisia toimijoita tai poliittisia puolueita. Tavoitteena ei ole ollut arvostella. Ministeriön perusteissa todetaan, ettei hallituksen tai sen muodostamien puolueiden arvostelu kuulu ministeriöiden tehtäviin, mutta emme me ole sitä tehneet.

Saarisen mukaan raportin teksti ei myöskään erityisesti poikkea hänen tietokirjansa sisällöstä.

– Siinäkin perussuomalaiset oli aika merkittävässä roolissa. Kun katsotaan affektiivista polarisaatiota, heillä on merkittävä rooli tässä ilmiössä.

Koetko, että tämä on jonkinlaista sensuuria?

– En ota kantaa. Tässä on liikkuvia osia eikä meillä ole kirjallista sopimusta.

– Jälkeenpäin on ilmiselvää, että olisi pitänyt tehdä jokin kirjallinen sopimus siitä, mitä olemme tekemässä. Faktat olisi silloin helpompi hahmottaa.

Päällimmäiseksi Saariselle jäi jupakasta hämmennys.

– Jos ministeriö haluaa tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa, miksi informaatio ei heidän johtajiensa toimesta kulje ja miksi ainoa keino saada mustaa valkoisella on tehdä tietopyyntö.

TÄLLÄ HETKELLÄ paitsi liikenne- ja viestintäministerinä myös sisäministerinä toimiva Lulu Ranne (ps.) sanoo Demokraatille, ettei hänellä ole raporttiin liittyvistä asioista minkäänlaista käsitystä.

– Tämä ei ole ollut laisinkaan minun pöydälläni sinä aikana, kun olen toiminut sisäministerinä, Ranne sanoo.

– En ole lukenut raporttia enkä tiedä prosessista mitään. En osaa ollenkaan kommentoida.

Demokraatti kysyi Ranteelta, mitä mieltä hän on yleisellä tasolla siitä, jos ministeriön peruste on, että hallituksen ja sen muodostamien puolueiden arvostelu ei kuulu ministeriöiden tehtäviin ja virkakunnan puolueettomuutta haastaisi, jos ministeriön julkaisussa arvosteltaisiin puoluekenttää tai yksittäistä hallituspuoluetta, jolla käytännössä nyt viitataan perussuomalaisiin.

– Minun mielestäni yleisestikin, jos tehdään tieteellisesti puolueetonta tutkimustyötä, niin ei kai siinä mitään. Mutta kun minä en nyt tätä osaa kommentoida, kun en tunne raporttia enkä ole lukenut. Tämä tuli nyt aika yllärinä. Mutta tietysti virkavastuulla kun toimitaan ja teetetään erilaisia raportteja ja hankkeita, niin kyllähän sen lähtökohtaisesti täytyy olla täysin puolueetonta tieteellisesti työtä.

Ranne toimii loppuvuoden sisäministeri Mari Rantasen (ps.) sijaisena. Rantanen on kertonut olevansa lapsensa vakavan sairastumisen takia muutaman kuukauden sivussa sisäministerin tehtävästä.

Sensuuriväitteet nosti ilmoilla vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.).

PÄÄTÖKSEN raportin sisäministeriön julkaisusarjan ulkopuolelle jättämisestä tehnyt hallinto- ja kehittämisosaston osastopäällikkö Jukka Aalto on sanonut STT:lle, että raportin kirjoittajat eivät olleet varmistaneet esihenkilöltään etukäteen, että raportin voi ottaa mukaan ministeriön julkaisusarjaan.

-  Ministeriön tehtävä ei ole arvostella poliittisia toimijoita, olivat he keitä tahansa. Meidän virkamiesten tehtävä ei ole ryhtyä arvioimaan poliittisia toimijoita, Aalto sanoo STT:lle. Aallon mukaan periaate ei koske vain perussuomalaisia, vaan minkään poliittiseen puolueen toimintaa ei voi arvioida tai arvostella ministeriön julkaisuissa.

Aallon mukaan on kestämätön tie, jos virkakunta alkaisi arvostella ja arvioida poliittisten puolueiden tai muiden toimijoiden tekemisiä. Hän kiistää, että päätös olisi poliittisesti ohjattu.

-  Hallitukset vaihtuvat ja poliitikot vaihtuvat, ja me olemme töissä aina kulloisellekin hallitukselle ja ministeriölle. Meidän täytyy olla neutraaleja.

Aalto sanoo, että ministeriö ei ole puuttunut raportin sisältöön tai julkaisuun.

-  Pitkäaikaisena virkamiehenä haluaa viimeisen asti olla neutraali ja varjella virkamiesneutraliteettia. Tämä oli minulle hyvin yksiselitteinen päätös, että me emme voi tällaista lähteä meidän julkaisusarjassamme julkaisemaan, hän sanoo STT:n mukaan.

Lisätty kello 18.19 Jukka Aallon STT:lle antamat kommentit.