-  Ei pidä tuudittautua siihen, että homma on hallussa, vaan aina voi tulla seuraava kokous tai seuraava Trumpin puhelu. Tämä on ollut tällaista diplomaattista pingispeliä Euroopan, Ukrainan ja Venäjän välillä, Linnainmäki kuvailee.

Toinen merkittävä asia oli sitoa Trumpia enemmän tämän aiempiin epämääräisiin puheisiin turvatakuista Ukrainalle ja saada niihin enemmän konkretiaa. Valkoisen talon pöydässä oltiin alustavasti yhtä mieltä muistakin tavoitteista, mutta niiden käytännön toteutus tai toteutuminen jää Linnainmäen mukaan vielä nähtäväksi.

Hyvä veto oli hänen mukaansa myös se, että Zelenskyi kykeni tarjoamaan Trumpille eurooppalaisten tuella 90 miljardin euron aseostodiiliä Yhdysvalloista.

-  Ulkoministeri Marco Rubio ja varapresidentti J. D. Vance oli istutettu seinustalle, eivätkä he kyenneet sieltä esittämään välihuutoja tai puuttumaan keskusteluun, Linnainmäki huomioi.

-  He eivät todellakaan aio anella Venäjältä mitään kohtaamista Putinin kanssa. Eurooppalaiset suhtautuvat kriittisesti ja varovaisesti siihen, onko tapaaminen edes mahdollista tässä tilanteessa ja suostuuko Putin siihen, Linnainmäki arvioi.

Ukraina ja eurooppalaiset eivät kuitenkaan tyrmää ajatusta Putinin ja Zelenskyin tapaamisesta, koska Trump pidetään sen avulla sitoutuneena Ukraina-prosessiin – ja jos prosessi romahtaisi, syy menisi Putinille ja Venäjälle eikä Ukrainalle.

Voiko siis sanoa, että Euroopassa jopa hiljaa toivotaan, ettei Putin suostuisi tapaamaan Zelenskyiä?

-  Paitsi että sitä hiljaa toivotaan, niin mielestäni Eurooppa ja Ukraina aktiivisesti pelaavat diplomaattista peliä siihen suuntaan, että tulisi aikamääreitä tai takarajoja, mihin mennessä näiden tapaamisten pitää toteutua, Linnainmäki kuvailee.

TAKARAJOJEN ylittyessä Trumpin voisi sitten toivoa turvautuvan uusiin pakotteisiin Venäjää vastaan. Tosin aiemmin puheena olleen aselepovaatimuksen yhteydessä tällaiset toiveet haihtuivat savuna ilmaan.

Odotukset Venäjän suostumiselle tapaamiseen eivät ole korkealla, koska Putin ei edes pidä Zelenskyiä Ukrainan laillisena johtajana. Hän on myös antanut aiemmin ymmärtää, että presidentit voisivat korkeintaan kohdata allekirjoittaakseen jo valmiiksi neuvotellun sopimuksen.

Linnainmäen mukaan Putinia voisi kuitenkin houkutella tapaamiseen muun muassa se, että tuloksettoman huippukokouksen avulla hän voisi pelata taas aikaa ja välttää Trumpin täydellisen hermostumisen Venäjään.

Mahdollisista alueluovutuksistakin oli Linnainmäen käsityksen mukaan Trumpin ja Zelenskyin kesken maanantaina puhuttu, eikä aihetta voi myöhemminkään välttää. Juuri nyt päällimmäisenä ovat kuitenkin turvatakuut osana sitä kokonaisuutta, jolla varmistetaan Ukrainan itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen ja uuden sodan välttäminen.

TURVATAKUUT ovat Linnainmäen mukaan monimutkainen kokonaisuus. Trumpin puheiden perusteella vaikuttaa Linnainmäen mukaan siltä, että yhdysvaltalaisjoukkoja ei Ukrainan puolustamiseen sitoutettaisi, vaan päävastuu olisi Euroopassa niin kutsutussa halukkaiden koalitiossa.

-  Siellähän se operationaalinen suunnittelu on tehty. Eurooppalaisten kesken ne suunnitelmat ovat valmiina. Nyt ne avataan, otetaan Yhdysvallat mukaan, katsotaan, mihin Yhdysvallat on valmiina, Linnainmäki kuvailee.

Se, että suunnittelua johtaa Yhdysvaltojen puolelta heidän korkea-arvoisin kenraalinsa, Dan Caine, on signaali keskustelujen vakavuudesta.

Ukrainassa joudutaan Linnainmäen mukaan myös pohtimaan Euroopan tapaan sitä, kuinka paljon Yhdysvaltain lupauksiin rientää apuun voi nykyään enää luottaa.

Pahimmassa tapauksessa Venäjä ei koe turvatakuita riittäväksi pelotteeksi ja aloittaa uuden sodan. Silloin Linnainmäen mukaan edessä on myös kysymys eskalaatiohallinnasta eli miten pitää Nato ulkona sodasta, jos Ukrainan turvatakuiden antajina on kuitenkin Nato-maita.

EUROOPPALAISET johtajat yrittivät nostaa Washingtonissa esiin myös vaatimusta välittömästä aselevosta, mutta Linnainmäen mukaan Trump näyttää nyt tulkitsevan, ettei sen vaatiminen edistä prosessia kokonaisuudessaan.

-  Realiteetit eivät aselepoa tue. En itsekään ymmärrä, mikä olisi Venäjän motivaatio suostua siihen, koska sehän tarkoittaisi käytännössä, että sota loppuisi, vaikka Venäjä on niskan päällä, Linnainmäki sanoo.