– Vallan keskittäminen jatkuu ehdottomasti, kuten myös autoritaarinen kehitys. Vaalitulos sementoi entisestään Laki ja oikeus -puolueen valtaa, hän sanoo STT:lle.

Miklossyn mukaan yllättävintä vaaleissa oli pieni ero vaalit voittaneen istuvan presidentin Andrzej Dudan ja opposition Rafal Trzaskowskin välillä. Valtapuolue Lakia ja oikeutta edustava Duda keräsi äänistä noin 51,2 prosenttia, oppositiopuolue Kansalaisfoorumia edustava Trzaskowski 48,8 prosenttia.

Lisäksi yllättävää oli äänestysaktiivisuus, joka oli suurinta 25 vuoteen.

Dudan edustama Laki ja oikeus (PiS) on saanut toistuvaa kritiikkiä niin oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta, ihmisoikeuksien polkemisesta, median keskittämisestä kuin seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä.

Puolan oppositio, liberaalit ja EU ovat olleet jo pitkään huolissaan maan suunnasta, mutta äänestystuloksen perusteella myös konservatiivisimpien äänestäjien joukossa on kasvavaa tyytymättömyyttä Puolan suuntaan.

– Puolassa on myös demokraattisia konservatiiveja, jotka voivat nojata katolilaiseen arvomaailmaan, mutta samalla tukevat demokraattista ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa, Miklossy sanoo.

Miklossy ei kuitenkaan usko, että Puolan nykyisen poliittisen kehityksen pysäyttäminen on enää helppoa.

– En usko, että Puolan, Unkarin tai Venäjän tapaisia järjestelmiä voidaan enää äänestää kumoon, vaan se vaatisi jo vallankumouksen kaltaista toimintaa. Kestihän myös kommunistinen järjestelmä vuosikymmeniä, vaikka kaikki eivät olleet siihen tyytyväisiä.

– Kyse on siitä, milloin on se piste, joka riittää. Useimmiten se tulee, kun ei enää ole leipää pöydällä, eli jotain dramaattista tapahtuu talouden hoidossa, hän lisää.

Siinä missä demokratia ja ihmisoikeudet voivat tuntua abstrakteilta asioilta monille, oman kukkaron koko ei. PiS on kasvattanut suosiotaan nimenomaan sosiaalipolitiikalla, joka on kohentanut monien puolalaisten elintasoa.

– He ovat hoitaneet taloutta hyvin, ja tätä ei tule vähätellä. Lapsiperheitä, eläkeläisiä ja nuorten työllistymistä on tuettu massiivisesti, ja asiaan on kiinnitetty tarkkaa huomiota puolueen politiikassa. Ihmiset eivät ajattele ylevien aatteiden, vaan kukkaronsa ja jokapäiväisen elintasonsa kautta.

Samalla puolue on edistänyt hyvin yksinkertaista ja mustavalkoista, nationalistista maailmankuvaa. Tähän on kuulunut muun muassa seksuaalivähemmistöihin ja siirtolaisiin kohdistuva syrjivä puhe ja antisemitismi.

– Puolue tarjoaa yksinkertaistettuja totuuksia ja mustavalkoista maailmaa, jossa puolustetaan puolalaisia niin sanottua EU:n päsmäröintiä vastaan. Taustalla on kansallista ylpeyttä ja tunnepolitiikkaa, mikä on monelle hyvin tärkeää.

Miklossy arvioi, että myös Puolan jakolinjat EU:n kanssa tulevat syventymään, mikä voi näkyä jo perjantaina alkavissa EU-budjettineuvotteluissa.

– Koronan aikana on tapahtunut suuria asioita, jotka eivät ole saaneet huomiota. Visegrad-maat (Puola, Tshekki ja Unkari), Slovenia, Kroatia ja Bulgaria ovat hiljalleen rakentaneet yhteistä rintamaa valmistautuakseen neuvotteluihin. He tulevat torppaamaan varmasti tätä pitkään peräänkuulutettua hanketta, jossa EU:n rahoituskehys sidottaisiin oikeusvaltiokehitykseen.

Rahoitusta on ajettu nimenomaan johtuen EU:n kasvavasta huolesta siitä, miten Puola ja Unkari kehittyvät. Molempien maiden populistijohto on käyttänyt runsaasti EU-tukia omia kannattajiaan hyödyttäviin hankkeisiin ja uudistuksiin.

Miklossy uskoo, että tämä aloite tuskin tulee enää menemään läpi johtuen siitä, että EU:n mahtimaalla Saksalla on myös monia muita asioita, joiden läpivientiin se tarvitsee itäisten EU-valtioiden tukea.

– Näitä ovat muun muassa koronatukiaiset ja kestävä kehitys. Edessä on kaupankäyntiä. Vaikka oikeusvaltiokehityksestä oltaisiin hartaasti huolissaan puheissa, niin en usko, että saadaan äänienemmistöä, jolla tämä aloite vietäisiin läpi.

Miklossy uskoo, että tulevaisuudessa jakolinjat EU:n itäisten ja läntisten valtioiden välillä tulevat entisestään syventymään. Murheellista on etenkin se, että Unkari ja Puola ovat luisuneet kommunismin jälkeen takaisin kohti autoritaarista järjestelmää nimenomaan EU-jäsenyyden aikana.

– Nyt on 16 vuotta näiden maiden EU-jäsenyydestä, ja samalla maiden kehitys on mennyt taaksepäin. Tänään näitä maita ei enää otettaisi EU:n jäseniksi. Näyttää siltä, että EU ei ole kuronut umpeen juopaa idän ja lännen välillä, mikä on ollut pettymys. Jakolinjat näkyvät jälleen siellä, missä ne ovat olleet myös kylmän sodan aikana, hän sanoo.
STT–Sanna Raita-aho