Martti J. Kari – entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja nyt Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman opettaja – sanoo Putinin toimineen Ukrainassa rationaalisesti ja loogisesti, pitkälti niin sanotun venäläisen pelikirjan mukaan, missä sota on politiikan jatke.

 Kari sanoo lännen ongelmana olevan, että se yrittää ymmärtää Venäjää ja Putinia länsimaisen kulttuurin läpi, näkemättä miten erilaista venäläinen ajattelu on.

Kari ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hän sanoo Ukrainalla olevan vahva poliittinen, strateginen ja emotionaalinen merkitys Venäjälle. Tästä myös Putin on vuosien aikana usein puhunut.

Hän sanoo Putinin pitkälti tekevän sen mitä hän sanoo. Hyökkäys Ukrainaan oli jatkumoa esimerkiksi Putinin vuonna 2007 Münchenissä pitämälle kovasanaiselle puheelle, jossa hän tuomitsi Naton laajenemisen.

– Venäjän pelikirjassa ei ole sota tai rauha, vaan sota ja rauha sekä niiden välillä oleva harmaa vyöhyke, Martti J. Kari selventää.

Hän arvioi, että Venäjän tavoitteena on tuhota Ukrainan nykyinen länsimielinen hallitus.

– Jos tämä ei onnistu, Venäjälle voisi riittää myös pseudovaltion perustaminen Harkovan alueelle, siis Ukrainan rajojen sisälle. Tämä hidastaisi merkittävästi Ukrainan mahdollista etenemistä niin EU:n kuin Natonkin jäseneksi. Tämäkin on suoraan venäläisten pelikirjasta, jatkumoa sille mitä Venäjä teki Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa, Kari sanoo.

Ukrainan sodan muuttuminen raaemmaksi on herättänyt keskustelua lännen, lähinnä Naton, sotilaallisesta puuttumisesta sotaan. Tähän Kari ei usko. Tämä sotisi hänen mielestään Naton periaatteita vastaan.

KARI PITÄÄ mahdollisena, että Venäjän sisäinen kehitys saattaa vaikuttaa Ukrainan sodan etenemiseen. Lännen yhteisrintamassa asettamat kovat talouspakotteet kurittavat niin tavallista kansaa kuin Putinin lähipiiriäkin.

 Lisäksi venäläisille alkaa vähitellen selvitä Ukrainan sodat tappiot.

– Venäjä on huhujen suurvalta. Kansa on pidetty pimennossa Ukrainan tapahtumista, mutta vähitellen alkaa selvitä, että television tarjoama totuus ei pidä paikkaansa.

Kari ei kuitenkaan usko, että muutos lähtisi liikkeelle tavallisista venäläisistä, vaan oligarkeista, maata hallitsevasta yläluokasta. Lännen asettamat pakotteet iskevät nyt ensimmäistä kertaa heihin.

– Moni oligarkki voi olla isänmaallinen, mutta tilanne voi muuttua, kun rahat ovat jäämässä länteen. Monella myös lapset opiskelevat lännessä. Kenelle siinä tilanteessa on uskollinen, Putinille vai perheelle, Kari kysyy.

Kari painottaa, että Venäjän hallitsevaa yläluokkaa ei kansa kiinnosta, ainoastaan raha ja oma asema. Tätä pönkittää Venäjän kleptokraattinen systeemi, jossa varastaminen on lähes osa hallintoa.

– Sisäistä liikehdintää hillitsee se, että Venäjällä on pitkä historia valtion terrorista. Hallitsijalla katsotaan olevan oikeus käyttää voimaa kansaa ja alempaa hallintoa vastaan. Liikehdintää hillitsee myös se, että Venäjällä on keskiluokka kuristettu pieneksi. 

Tästä kaikesta huolimatta Venäjällä on sen historian aikana tehty useita palatsivallankumouksia. Olennaista niissä on usein ollut sotilaiden rooli. Vallankumous tarvitsee armeijan hyväksynnän vaikka se ei itse siihen osallistuisikaan.

– Nykytilanteessa on myös mahdollista, että armeija itse päättäisi vaihtaa hallinnon. Tämä vaatisi sen, että maata oltaisiin viemässä jonkin peruuttamattoman rajan yli, esimerkiksi ydinaseen käytössä.

SUOMI ON hankalassa paikassa pienenä ja liittoutumattomana maana Venäjän naapurissa. Kari sanoo, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Mutta hän myös sanoo Venäjän käyvän jatkuvaa informaatiosotaa Suomea vastaan. Kari jälleen muistuttaa Venäjän pelikirjasta, jonka osa on ajatus samanaikaisesta sodasta ja rauhasta.

– Venäjän informaatiovaikuttamisen välineitä ovat niin Venäjän totuuksia Suomessa toistavat idiootit, yhteinen ydinvoimalahanke kuin entiset poliitikotkin, jotka aikanaan yhtä lailla palkattiin edistämään Venäjän taloushankkeita kuin myös samalla muokkaamaan poliittista maaperää, Kari listaa.

Kari sanoo Venäjän vaikuttamisyritysten taustalla olevan Suomen EU-jäsenyys, ei se, että Suomi olisi uhka Venäjälle. Kari näkee, että Venäjä voi tarvittaessa, poliittisesta syystä, siirtyä informaatiovaikuttamisesta fyysiseen voimankäyttöön.

– Nykyinen tilanne voi muuttua, jos Venäjä kokee esimerkiksi tarpeelliseksi laajentaa suojavyöhykettään lännen suuntaan. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi se, että Ruotsi liittyisi yksin Natoon. Silloin Suomi tippuisi harmaalle vyöhykkeelle. Meille voisi käydä siinä tilanteessa huonosti.

Kari muistuttaa, että Suomi on ollut venäläisten silmissä jo pitkään Nato-maa. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Kari sanoo, että jo nykytilanteessa Suomi saa Naton kirot Venäjältä, mutta ilman Naton viidennen artiklan turvatakuita.

Kari ihmettelee, miksi Suomessa päättäjät eivät uskalla avoimesti puhua Nato-kysymyksestä

– Miksi pitää odottaa uhkaa ennen keskustelua. Suomalainen Nato-keskustelu on vähän kuin sökön peluuta. Kukaan ei uskalla aloittaa panosten korottamista.

 Ehkä suomalaispäättäjät ovat jääneet kiinni vanhaan strategiseen kulttuuriin, jonka osa on liittoutumattomuusajattelu, jossa tosiasiassa Suomi ei ole EU:n jäsenenä kuitenkaan puolueeton.

Kari sanoo Suomen ja Venäjän väliseen tilanteeseen vaikuttavan osaltaan se, miten Ukrainan sota etenee. Jos Venäjä lyö Ukrainan armeijan, Kari uskoo sen lisäävän Venäjän niin sanottua katu-uskottavuutta ja näyttämisen halua.

– Sitä ihmettelen Venäjän käyttäytymisessä, että siellä ei ymmärretä suomalaisten halua olla ja elää rauhassa. Jos Venäjän suunnalta tulee painetta, täällä vain vahvistuu maanpuolustustahto ja Naton kannatus.