- Alueen maat ovat Yhdysvaltain liittolaisia, minkä takia en näe hallitsemattomuuden mahdollisuutta valtioiden välisessä suhteessa juuri nyt, Huuhtanen arvioi STT:lle.

- Lyhyellä tähtäimellä tämän sodan käyntiin ei ole liittynyt mitään odottamatonta tai ennakoimatonta tai jotain sellaista uutta, joka osoittaisi, että sota alueella on jollain tavalla hallitsematon, Huuhtanen sanoo.

Pitkällä aikavälillä Lähi-idässä voidaan Huuhtasen mukaan odottaa, että Iran heikkenee sodan seurauksena sotilaallisesti ja Israelin alueellinen sotilaallinen valta kasvaa.

- Iran vastaa Yhdysvaltojen ja Israelin iskuihin iskemällä Israelin ja Yhdysvaltojen kohteisiin alueella. Iran ei toistaiseksi ole mittavasti iskenyt sotilaallisesti siviilikohteisiin, lukuun ottamatta joitakin satamia ja lentokenttäiskuja ja iskujen mahdollisia sivuseurauksia, Huuhtanen sanoo.

Huuhtasen mukaan Iran pyrkii iskuillaan aiheuttamaan Yhdysvalloille mahdollisimman paljon sotilaallisia menetyksiä sekä häiritsemään Persianlahdella meriliikennettä ja siten kansainvälistä kauppaa.

Lyhyen aikavälin todennäköisimpänä eskalaationa Huuhtanen pitää sitä, että Iran pyrkisi häiritsemään Hormuzinsalmen laivaliikenteen turvallisuutta. Persianlahden Intian valtamereen yhdistävän Hormuzinsalmen kautta laivataan noin viidennes koko maailman raakaöljystä.

VOISIVATKO Persianlahden maat hyökätä Irania vastaan?

Huuhtasen mukaan se on mahdollista muttei ensisijaista.

Persianlahden valtiot olivat etukäteen ilmoittaneet, etteivät osallistu sotaan Irania vastaan.

- Taustalla tässä on pitkä diplomaattinen prosessi, jossa Persialahden maat ovat käyneet keskusteluja Iranin sodasta nimenomaan liittyen siihen uhkaan, joka kohdistuu heihin.

Huuhtasen mukaan yksi merkittävimpiä syitä siihen, minkä takia Persialahden maat eivät lähtökohtaisesti tukeneet sotaa Irania vastaan neuvottelussa Yhdysvaltojen kanssa, liittyy siihen, että sota nostaisi merkittävästi Israelin asemaa sotilaallisena ja alueellisena hegemoniana.

Huuhtanen korostaa, että Persianlahden maiden puolustus on integroitu Yhdysvaltoihin hyvin laajasti.

- Tavallaan ne ovat osa sotaa jo, sillä ne antavat alueensa Yhdysvaltojen käyttöön, hän arvioi.

POLIITTINEN hinta sotaan osallistumisesta olisi Huuhtasen mukaan Persianlahden maille korkea.

- Pienet Persianlahden maat keskittyvät kauppaan, teknologiayhteistyöhön ja energiantuotantoon. Ne hakevat alueella vakautta, Huuhtanen sanoo.

Osalla maista on myös hyvät suhteet Iraniin, hän huomauttaa.

- Useat näistä maista eivät voisi toimia Israelin rinnalla sodassa alueen toista maata kohtaan, hän jatkaa.

Yksi maa, joka Huuhtasen mukaan saattaisi lähteä sotaan mukaan, jos Iran lisää iskuja maan öljyntuotantoon tai siviilikohteisiin, voisi olla Saudi-Arabia.

Aiemmin Iran on iskenyt esimerkiksi Saudi-Arabian öljyntuotantoon. Sen lisäksi, että Iran häiritsee kauppaliikennettä, maalla voisi olla nytkin intressejä nostaa sodan hintaa myös iskemällä myös Lähi-idän maiden öljytuotantoon.

Saudi-Arabian tai muiden Persianlahden maiden osallistuminen ei Huuhtasen arvion mukaan johtaisi tilanteen hallitsemattomaan eskalaatioon alueella.

HUUHTASEN mukaan yksi syy siihen, ettei laajempaa alueellista eskalaatiota ole tällä hetkellä näkyvissä, on Iranin liittolaisten heikkous.

Hizbollah ja Hamas ovat vakuuttaneet seisovansa Iranin rinnalla ja uhmaavansa Yhdysvaltoja ja Israelia, mutta toistaiseksi merkittäviä sotilaallisia iskuja on nähty vain Hizbollahilta.

- Israel on tuhonnut sotilaallisen toimintakyvyn Hamasilta ja pitkälti myös Hizbollahilta.

Huuhtanen huomauttaa lisäksi, että Iran tai sitä tukevat ryhmät eivät enää pysty toimimaan Syyrian kautta.

Hänen mukaansa huthit voisivat halutessaan häiritä kauppamerenkulkua Punaisellamerellä.

Odotettavissa voisi Huuhtasen mukaan lisäksi olla, että Irakissa tehtäisiin iskuja Yhdysvaltain sotilaskohteita vastaan. Irakissa on Irania tukevia shiaryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä Iranin kansalliskaartin kanssa.

Voisivatko Irania tukevat ryhmät iskeä esimerkiksi Yhdysvaltain tai Israelin lähetystöihin myös globaalisti?

- Tällaiset ryhmät eivät traditionaalisesti ole toimineet viime vuosikymmeninä Lähi-idän ulkopuolella, Huuhtanen toteaa.

- Iranin vallankumouskaarti tai Irania tukevat ryhmät voisivat teoreettisesti iskeä Yhdysvaltojen tai Israelin kohteisiin myös globaalisti. Se on mahdollista, hän jatkaa.

Frida Ahonen / STT