Protesteissa on Lassilan mukaan esillä ihmisissä ilmenevä laaja tyytymättömyys maan nykytilaan. Venäjän hallinnon pelottelulla tai mielenosoittajien ennakoivilla pidätyksillä viikon aikana ei ole ollut vaikutusta uusien mielenosoitusten järjestämiseen, vaan protestiasetelma on jatkunut entisellään.

–  Kyllä tässä nyt merkkejä on siitä, että tästä jonkinlainen pidempiaikainen protestisykli tai -aalto on muodostumassa, Lassila kertoo.

Kymmenientuhansien ihmisten mielenosoituksissa ympäri Venäjää on vaadittu vapautta vangitulle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille. Lassilan mukaan Navalnyin tapaus on kuitenkin vain kimmoke mielenosoitusten alkamiselle.

–  Tavallaan ajatus siitä, että mahdollisuus vaikuttaa itse omiin asioihin on avain siihen, että voidaan saada muutosta aikaan, Lassila toteaa.

Hallinto ei kaadu hetkessä

Venäjän hallinto ja poliittinen valta on Lassilan mukaan rakentunut siten, että jos se alkaa horjua ja dynamiikka lähtee liikkeelle, voi asioita tapahtua erittäin nopeasti. Hieman samaan tapaan kuin Ukrainassa, kun entisen presidentin Viktor Janukovitshin tukijat hävisivät johtajansa ympäriltä.

Vallan kaatumiseen hetkessä ei pidä Lassilan mukaan kuitenkaan uskoa.

–  Periaatteessa Venäjällä on olemassa tällainen rakenteellinen riski, mutta ei läheskään sillä tavalla mitä Ukrainassa. Siinä mielessä hallinnon asema on aika turvattu lyhyellä tähtäimellä.

Pidemmällä tähtäimellä katsottuna käynnissä on protestien myötä kuitenkin peruuttamaton prosessi. Venäjän hallinnon voi olla vaikeaa korjata kuvaansa kansalaisten silmissä, ja Lassilan mukaan on mahdollista, että se heikkenee entisestään.

Protestit voi saada kovilla otteilla loppumaan. Se ei kuitenkaan poista kansalaisten tyytymättömyyttä, ja seuraava kimmoke voi laukaista protestit uudelleen.