Politiikka
26.10.2019 11:19 ・ Päivitetty: 26.10.2019 11:19
Tutkija: Vihreän Langan lakkautus ennusmerkki yleisemmästä trendistä — kehitys uhkaa rapauttaa puolueiden sisäistä keskustelua
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että vihreiden puoluehallituksen päätös lakkauttaa Vihreä Lanka -lehti voi olla ennusmerkki tulevasta myös muissa puolueissa.
Puoluelehdistön näivettyminen uhkaa rapauttaa puolueiden sisäistä keskustelua ja entisestään vauhdittaa vallan keskittymistä puolueiden johdolle, Ruostetsaari sanoi STT:lle.
Puoluelehdistön rapautuminen sai vauhtia, kun puoluetukisääntöjä muutettiin vuonna 2008. Silloin poistettiin puoluelehdille korvamerkitty osuus tuista ja lehdistötuki sisällytettiin yleiseen puoluetukeen. Nyt puolueet saavat käyttää tukirahansa vapaammin, kunhan lain vaatimus vähintään viiden prosentin siivuista piirijärjestöille ja naisjärjestöille täytetään.
– Tässä näkyy yleisempi kehitys, kun kaikki printtimedia on enemmän tai vähemmän vaikeuksissa, Ruostetsaari huomautti.
Takavuosina Suomessa on ollut suuri puoluelehdistö ja moni nykyään puolueista irtautunut maakuntalehti on aiemmin ollut puolueen äänenkannattaja. Esimerkiksi Aamulehti oli vuoteen 1992 asti kokoomuksen äänenkannattaja, Satakunnan Kansa vuoteen 1989.
Nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajaksi perustettu Helsingin Sanomat taas julistautui riippumattomaksi jo vuonna 1932.
Puoluelehtinä pysyneet äänenkannattajat ovat supistaneet ilmestymistahtiaan viikko- tai kuukausilehdiksi. Esimerkiksi vasemmistoliiton Kansan Uutiset julkaisi vielä vuoteen 2008 viisi numeroa viikossa, mutta toimii nyt verkko- ja viikkolehtenä.
Keskustan äänenkannattajana jatkava Suomenmaa joutui puolueen kevään vaalitappion jälkeen kovalle säästökuurille, kun puoluetukia menettänyt puolue leikkasi lehtensä rahoituksesta puolet pois. Kaksi miljoonaa vaihtui yhteen ja lehti muuttui kuukausittain ilmestyväksi.
Lisää aiheesta
SDP:n Demokraatti ilmestyy nykyään kahden viikon välein aikakauslehtenä. Kokoomuksen Nykypäivä ilmestyy kuukausittain, mutta sitä täydentää nettijulkaisu Verkkouutiset.
”Ne ovat osa puolueen sisäistä keskustelua ja kommunikaatiota.”
Ruostetsaari huomauttaa, että vihreiden kohdalla päätös luopua lehdestä voi johtua puolueen kannattajakunnan rakenteesta.
– Vihreiden kannattajakunta on nuorempaa kuin muissa puolueissa. Nuoret lukevat vähemmän lehtiä ja käyttävät enemmän sosiaalista mediaa, Ruostetsaari sanoi.
Lehtien lakkauttaminen voi saada arvaamattomia seuraamuksia.
– Ne ovat osa puolueen sisäistä keskustelua ja kommunikaatiota. Kaikissa puolueissa on jo tapahtunut vallan keskittymistä ja kenttäorganisaation rapautumista. Yhteydenpito puolueiden johdon ja kentän välillä on ohentunut, Ruostetsaari sanoo.
Jos puolueiden viestintä siirtyy entistä enemmän tilaajan ja maksajan tahtoa ilmentävien viestintätoimistojen hoitoon, edistää sekin vallan keskittymistä, Ruostetsaari sanoi.
Printistä luopuminen näkyy myös vaalikentillä. Paperisen lehden antaminen potentiaalisen äänestäjän kouraan on konkreettinen keino jakaa tietoa.
– Se on kohtalaisen kätevä käyttöliittymä, Ruostetsaari sanoi.
STT–Nina Törnudd
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Oy on Suomen Tietotoimiston suurin omistaja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.