Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Työmarkkinat

Tutkijat: ei voi johtua palkkatasosta – näin paikallinen sopiminen on vaikuttanut työhyvinvointiin

Etla

Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin, mutta se vaikuttaa eri tavalla toimihenkilöihin ja perinteisessä teollisessa työssä työskenteleviin. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta tutkimuksesta.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Tutkimuksen mukaan toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Etlan tutkimuksesta käy ilmi, että hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei havaittu yhteyttä.

Euroopassa ja OECD-maissa on 1980-luvun lopulta lähtien purettu keskitettyjä palkkaratkaisuja ja siirrytty kohti yrityskohtaisia palkkaneuvotteluja. Silti kehityskaaren yhteyttä työhyvinvointiin on tutkittu vain vähän.

– Suomessa keskitetyt sopimukset olivat pitkään valtavirtaa, mutta kysymys paikallisen sopimisen vaikutuksesta työhyvinvointiin on myös meillä tullut ajankohtaiseksi, Etlan tiedotteessa todetaan.
Aiemman tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on yhteydessä muun muassa poissaoloihin ja siten myös yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin.

Tänään julkaistu tutkimus ”Dark half: Decentralized bargaining and well-being at work” (Etla Working Papers 89) tarkastelee työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksia työhyvinvointiin Suomessa.

Toimihenkilöt ovat paikalliseen sopimiseen selvästi tyytyväisempiä kuin teollisuustyötä tekevät – erityisesti yhtiöissä, joissa enemmistö työntekijöistä on toimihenkilöitä. Perinteisessä teollisuustyössä paikallinen sopiminen on puolestaan otettu vastaan kielteisemmin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdistettyä työnantaja-työntekijätilastoaineistoa vuosilta 2005–2013. Näihin yhdistettiin tietoja työehtosopimusten sisällöstä ja maksetuista sairauspäivärahoista sekä tietoja mielenterveyteen liittyvistä lääkekorvauksista ja sairaalakäynneistä. Työhyvinvoinnin mittareina käytettiin rekisteritietoja sairauspoissaoloista, mielenterveydestä ja työpaikan vaihdosta.

Toimihenkilöt vaihtavat harvemmin työpaikkaa, jos palkankorotuksissa on ollut paikallinen erä.

Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (kuvassa) Etlasta toteaa, että aikaisemmassa kirjallisuudessa ei juuri ole tutkittu neuvottelujärjestelmässä tai sopimusten sisällössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia ihmisten työhyvinvointiin, vaikka palkkaneuvottelut ovat aivan keskeinen työelämän suhteiden kysymys.

– Työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja tuottavuuden näkökulmasta on tarve tuottaa uutta tutkimustietoa palkkojen muodostumisesta ja vaikutuksista myös työssä jaksamiseen.

Maczulskij’n mukaan työehtosopimusten sisältö voi vaikuttaa työtyytyväisyyteen muun muassa palkkatason, palkkahajonnan tai paikalliseen sopimiseen liittyvien valintojen kautta.

Tutkimuksen tulosten mukaan toimihenkilöt vaihtavat harvemmin työpaikkaa, jos palkankorotuksissa on ollut paikallinen erä – erityisesti asiantuntijavaltaisissa yrityksissä. Toisaalta perinteistä teollista työtä tekevät vaihtavat useammin työpaikkaa paikallisten erien myötä.

Aiemmissa tutkimuksissa paikallisen sopimisen on havaittu olevan yhteydessä korkeampiin ansioihin, mikä puolestaan on yhteydessä työhyvinvointiin. Teollisuustyöntekijöiden heikentynyt työhyvinvointi ei siten voi johtua tutkijoiden mukaan palkkatasosta vaan yhteys voi selittyä esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyvien kielteisten näkemysten kautta.

Maczulskij arvioi tutkimustulosten tuottavan tärkeää tietoa työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä työehtosopimusten sisältöihin voidaan vaikuttaa sopijaosapuolten kesken.

– Erityisesti tulevaisuuden työvoimapulaa potevissa ammateissa, kuten hoivatyössä, työskentelevien työhyvinvointi on tärkeää myös väestön ikääntymisen vuoksi. Erityishuomiota pitäisi vielä kohdistaa myös teollisuustyöntekijöiden työhyvinvointiin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE