Tiede ja teknologia
14.8.2025 05:50 ・ Päivitetty: 14.8.2025 05:50
Tutkijat: Kesän helleputki selittyy ilmastonmuutoksella
Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso Suomessa ja muissa pohjoismaissa olisi ollut lähes mahdoton ilman ilmastonmuutosta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa heinäkuun 12.-25. päivinä koettu hellejakso oli tutkimuksen mukaan nyt vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.
- Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotteessa.
Lisäksi pohjoisen hellejakso oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi kuin esiteollisessa ilmastossa.
SUOMESSA lämpötila kohosi heinäkuun 12. päivästä eteenpäin 22 päivää peräkkäin yli 30 asteen, mikä oli koko mittaushistorian pisin yli 30 asteen jakso. Edellinen ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.
Lapissa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, mikä oli pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki. Vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.
”Tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon”
Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa elohopea kohosi 30 asteeseen 13 päivän ajan peräkkäin.
- Pohjois-Fennoskandian kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon, Rantanen kertoo.
HEINÄKUUN hellejakso muun muassa kuormitti terveydenhuoltoa ja lisäsi hukkumisonnettomuuksia. Kuumuus myös synnytti sinileväkukintoja ja lisäsi maastopalojen riskiä.
Lapissa poikkeuksellinen helle näkyi siinä, että porot hakeutuivat kaupunkialueille varjoon.
Tutkijat tuovat esille, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista vastaaviin hellejaksoihin, sillä tulevaisuudessa ne ovat entistäkin todennäköisempiä.
Nykyisellä päästökehityksellä on odotettavissa, että maapallon keskilämpötila nousee 2,6 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Tällöin vastaavia hellejaksoja esiintyy viisi kertaa nykyistä useammin ja ne ovat keskimäärin vielä 1,4 astetta kuumempia.
Lisäksi kuumuus uhkaa ekosysteemejä. Hellejaksot voivat esimerkiksi aiheuttaa leväkukintoja, muuttaa lajien levinneisyysalueita, kiihdyttää metsäpalojen riskiä ja sulattaa ikiroutaa, jolloin vapautuu metaania.
Kansainvälinen tutkimusryhmä World Weather Attribution selvitti ilmastonmuutoksen vaikutuksia hellejaksoon. Tutkimukseen osallistui 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Mukana olivat myös Ilmatieteen laitos sekä Norjan ja Ruotsin ilmatieteen laitokset.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.