Politiikka
16.2.2021 07:18 ・ Päivitetty: 16.2.2021 07:18
Tutkijat luovuttivat selvityksensä Ohisalolle: Ulkomaalaislain muutokset johtaneet väliinputoaja-ryhmien syntyyn
Tuoreen tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa, sillä ne näyttävät esimerkiksi lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin.
Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän: Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti.
Ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. Tarkastelujaksolla esimerkiksi perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin, valitusaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tarkennettiin.
Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä, sisäministeriön tiedotteessa todetaan.
Tutkimuksessa sanotaan myös, että monien muutosten myötä ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.
Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin vuosina 2015–2019 tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen.
Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia. Tutkijaryhmä luovutti raporttinsa 16.2. sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.).
“Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti.”
Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä (katso lista tämän jutun alta), joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.
Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.
– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo ministeriön tiedotteessa.
– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen, hän jatkaa.
“Jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat.”
Sisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.
Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi.
Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
Sisäministeriön mukaan viime vuosien monet muutokset maahanmuuton suuntauksissa ja viranomaisten tehtävissä ovat vaikeuttaneet Maahanmuuttoviraston oikean resurssitason määrittämistä. Ministeriössä on käynnissä hanke, jonka avulla tilanteeseen pohditaan parannusta.
– Nyt valmistunut tutkimus on jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat. Niiden riittävyys ja vakaus on välttämätöntä laadukkaan toiminnan kannalta. Käynnissä olevan hankkeen avulla saamme kattavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä Maahanmuuttovirasto tulevaisuudessa toimii ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii, Ohisalo sanoo.
Nyt julkaistun tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään.
Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti.
Näitä toimenpiteitä tutkijat suosittelevat:
- Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.
- Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.
- Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.
- Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.
- Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.
- Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.
- Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.
- Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.
- Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta.
- Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.