Suomessa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot selittävät arviolta yli sata kuolemaa vuodessa. Maailmanlaajuisesti vastaava luku on yli miljoona, ja määrä on nopeassa kasvussa.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että vuonna 2050 luku on jo kymmenen miljoonaa. Kyseessä on siis pinnan alla kytevä ”piilopandemia”, jonka seuraukset alkavat näkyä merkittävästi 10-20 vuoden kuluttua.

17 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että suuri antibioottiresistenssi oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuuden ja yli kaksinkertaiseen verenmyrkytyksen riskiin.

-  Kotimainen väestötutkimus avaa kansainvälisestikin ainutlaatuisia mahdollisuuksia, ja pystyimme ensi kertaa selvittämään antibioottiresistenssin yhteyttä väestön terveyteen vuosikymmenten aikajänteellä, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Katariina Pärnänen Turun yliopiston tiedotteessa.

Tutkimusryhmä analysoi yli 7  000 suomalaisen ulostenäytteet osana FINRISKI-väestötutkimusta.

-  Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa jatkuvasti, ja laajat väestötutkimukset auttavat ymmärtämään paremmin väestörakenteen ja elintapojen merkitystä ongelman ratkaisemisessa, Pärnänen lisää.

SUURIN yksittäinen vastustuskykyä selittävä tekijä tutkimuksessa oli antibioottien käyttö, joka ennusti kohonnutta resistenssiä jopa vuosia eteenpäin. Resistenssikuormaa selittivät myös ruokavalio ja sosiaaliset tekijät.

Ruoka voi kuljettaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita elimistöön. Raa’at vihannekset, salaatti ja broileri, joissa on toisinaan runsaita määriä resistenttejä bakteereita, olivat yhteydessä korkeampaan resistenssiin.

Tutkimuksen mukaan ruokavalion lisäksi resistenssiä selittivät sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso. Naisilla oli järjestelmällisesti korkeampi resistenssikuorma kuin miehillä. Korkeampaan riskiin olivat yhteydessä myös eläminen suurissa kaupungeissa, tiheästi asutuilla alueilla ja korkean tulotason kotitalouksissa.

VÄESTÖTASOLLA antibioottien käytön vähentäminen on tehokkain tapa hillitä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että jokainen voi omalta osaltaan hillitä resistenssin leviämistä ja vaikutuksia.

-  Infektioiden ehkäisy, hyvä käsihygienia, elintarvikehygienia ja tasapainoinen ruokavalio tukevat suoliston terveyttä. Jokainen voi näihin huomiota kiinnittämällä ehkäistä omalta osaltaan antibioottiresistenssin leviämistä, kertoo Pärnänen.

Anni Oikarinen/STT