Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Ulkomaat

24.8.2021 04:29 ・ Päivitetty: 24.8.2021 04:29

Tutkimus kertoo tuhotulvien riskin jopa yhdeksänkertaistuneen Euroopassa ilmastonmuutoksen vuoksi

LEHTIKUVA / AFP Ferdinand Merzbach
Tulva teki tuhojaan Saksassa Bad Neuenahr-Ahrweilerin kaupungissa 15.heinäkuuta 2021.

Saksassa ja Belgiassa viime kuussa koettujen tuhoisien tulvien riski oli kasvanut Euroopassa ilmastonmuutoksen vuoksi jopa yhdeksänkertaiseksi entiseen verrattuna, esittää uusi kansainvälinen tutkimus.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Heinäkuun puolenvälin rankkasateissa ja tulvissa sai surmansa ainakin 220 ihmistä Saksassa ja Belgiassa. Saksan pahiten tulvineilla Ahrin ja Erftin jokien alueilla satoi jopa 93 millimetriä päivässä, ja Belgian eteläosissa sadetta tuli kahden vuorokauden aikana yli sata millimetriä.

Ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä seuranneen ilmastonmuutoksen arvellaan kasvattavan muun muassa poikkeuksellisten rankkasateiden todennäköisyyttä.

Uusilla tutkimusmenetelmillä tutkijat pystyvät esittämään tarkempia arvioita siitä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut yksittäisten luonnonkatastrofien todennäköisyyteen. Analyysi perustui useista maista Länsi-Euroopassa kerättyyn sademäärädataan, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Yhä harvinainen tapahtuma

Saksan ja Belgian tulvien kohdalla ilmastonmuutoksen arvioitiin kasvattaneen riskiä vähintään 1,2-kertaiseksi ja enimmillään yhdeksänkertaiseksi verrattuna esiteolliseen aikaan.

–  Ilmastonmuutos kasvatti paitsi (tulvien) todennäköisyyttä, myös niiden voimakkuutta, arvioi Saksan ilmatieteen laitoksen Frank Kreienkamp uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tutkijat arvioivat, että rankkasateiden sademäärät ovat kasvaneet 3–19 prosenttia suuremmiksi ilmastonmuutoksen myötä.

Saksan ja Belgian tapahtumia pidetään merkkinä siitä, etteivät vauraat teollisuusmaatkaan voi välttää ilmastonmuutoksen rajuimpia seurauksia.

Tutkijoiden mukaan nykyisellä lämpiämisen tasolla kesällä nähdyt tulvat ovat yhä harvinainen tapahtuma, jollaisen voi odottaa iskevän tietylle paikalliselle alueelle noin kerran 400 vuodessa. Laajemmassa mittakaavassa tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi koko Länsi-Euroopan alueella niitä nähtäisiin useita kertoja samalla aikavälillä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU