Kalevi Sorsa -säätiön tutkijan Merja Jutila Roonin mukaan asiassa on pieni ongelma.

– Suomalaiset eivät tiedä, että ulkomaalaisilla on äänioikeus – eivätkä myöskään ulkomaalaiset. Eikä tiedotus, sikäli kun sellaista on, löydä kohdettaan, Jutila Roon sanoo Demokraatti-lehdelle.

Kun Kalevi Sorsa -säätiö teetätti aiheesta tutkimuksen kävi ilmi, että äänioikeutetuista ulkomaalaisista jopa 27 prosenttia ei tiennyt oikeudestaan. Jos tämän suhteuttaisi vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeutettujen ulkomaalaisten määrään, se tarkoittaisi lähes 37 000 ihmistä.

Tietämättömiä oli tutkimuksen mukaan enemmän kuin niitä, joita vaalit eivät kiinnosta. Syitä on Jutila Roonin mukaan useita.

– Kotouttamiskoulutuksessa tietoa saattaa olla, mutta esimerkiksi Suomeen töihin tai opiskelemaan tulleet eivät siihen osallistu.
Ilmoitus äänioikeudesta lähetetään Suomessa kaikille äänioikeutetuille, myös ulkomaalaisille, mutta kielivaihtoehdot rajoittuvat suomeen ja ruotsiin.

– Ehdottaisin, että ilmoitus tulisi muillakin kielillä, mutta se vaatisi lakimuutoksen. Jos samanaikaisesti postitettaisiin lappu, jossa asiasta muistutettaisiin eri kielillä, lakimuutosta ei tarvittaisi.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa ääni­oikeus oli 137 000:lla ulkomaan kansalaisella. Jutila Roonin mukaan osuus on vahvassa nousussa.

– Kevään kuntavaaleissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrä tulee todennäköisesti olemaan kymmeniä tuhansia suurempi, hän sanoo.
Jos pakolaiskriisiä seurannut maahanmuuttoaalto jätetään huomiotta, Suomessa asui vuonna 2015 noin 230 000 ulkomaan kansalaista. Heidän osuutensa Suomen koko väestöstä oli vuoden lopussa 4,2 prosenttia.

Kalevi Sorsa -säätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla kesä-heinäkuussa. Kyselyyn haastateltiin puhelimitse neljä sataa Suomessa yli kaksi vuotta asunutta vieraskielistä henkilöä. Haastattelukielinä olivat venäjä, viro, suomi ja englanti.

Lue lisää torstaina 1.12. ilmestyvästä Demokraatin viikkolehdestä.