Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi käyttävänsä laitteita enemmän kuin haluaisi ja kertoo yrittäneensä vähentää niiden käyttöä. Lisäksi heistä puolet arvioi älylaitteiden heikentäneen keskittymiskykyään.

Tutkimus perustuu viime vuoden elo-syyskuussa kerättyyn kyselyaineistoon sekä nuorten aikuisten ryhmähaastatteluihin. Kyselyyn vastasi internetpaneelissa noin tuhat 18-30-vuotiasta mannersuomalaista. Ryhmähaastatteluissa vastaajia oli yhteensä 14.

SUURIN osa nuorista aikuisista kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa vähintään kolme tuntia päivässä ja yli kolmannes yli viisi tuntia päivässä.

- Jo maltillisellakin someajan vähennyksellä aikaa jäisi enemmän esimerkiksi työntekoon, opiskeluun ja yhdessäoloon läheisten kanssa, sanoo Pitkänen.

Tulosten perusteella suuri osa somessa vietetystä ajasta on Pitkäsen mukaan sattumanvaraista sisältöjen selailua.

Noin kaksi kolmesta vastaajista ajatteli, että ruutuajan vähentäminen parantaisi heidän hyvinvointiaan. Sosiaalinen paine, työn vaatimukset ja palveluiden digitalisoituminen kuitenkin vaikeuttavat nuorten pyrkimyksiä vähentää ruutuaikaansa.

Toisaalta somenkäyttöön liitettiin tutkimuksessa myös positiivisia kokemuksia. Esimerkiksi työelämässä mukana olevista nuorista aikuisista moni kokee saavansa somen kautta työtä tukevaa tietoa ja inspiraatiota.

NUORET naiset raportoivat tutkimuksessa digikäytön haittoja miehiä useammin. Nuorista naisista yli puolet arvioi, että älylaitteiden käyttö on lisännyt vertailua muihin, kun taas miehistä näin uskoi vain noin joka neljäs.

Lisäksi naisista noin 40 prosenttia arvioi, että älylaitteiden käyttö on vaikuttanut kielteisesti heidän itsetuntoonsa tai minäkuvaan. Miehistä näin ajatteli vain 16 prosenttia.

Tutkimuksessa havaittiin, että stressaantuneet nuoret aikuiset käyttävät sosiaalista mediaa keskimääräistä enemmän. Lisäksi he kokevat huomattavasti keskimääräistä useammin älylaitteiden käytön kielteisiä vaikutuksia, kuten ahdistusta, univaikeuksia ja laitteiden pakonomaista käyttöä.

Yli kolmannes vastaajista kertoi tutkimuksessa laitteiden aiheuttaneen unettomuutta tai heikentäneen heidän unenlaatuaan. Lisäksi liki kolmannes arvioi älylaitteiden heikentäneen työtehoaan töissä tai opiskelujen aikana.

Yleisimpinä ongelmina älylaitteiden käyttöön työelämässä nähtiin olevan paine olla jatkuvasti tavoitettavissa, työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä niin kutsuttu multitaskaaminen eli useiden asioiden tekeminen samaan aikaan.

ELON työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää älylaitteiden haitallisia vaikutuksia työkykyyn kiistattomina. Lisäksi hän kertoo olevansa huolissaan siitä, miten ruutuaika lisää erityisesti nuorten kokemaa yksinäisyyttä, vähentää liikuntaa ja heikentää mielen hyvinvointia.

Keskittymiskyvyn rapautuminen heikentää Korhonen-Yrjänheikin mukaan mielen hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

- Kun kuvittelemme olevamme läsnä monessa paikassa yhtä aikaa, emme ole oikeastaan läsnä kunnolla missään. Kysely kertoo vahvan viestin siitä, että nuoret kaipaavat työpaikoilta selkeitä ohjeita ja raameja somen käyttöön, hän sanoo.