Enemmistölle suomalaisista pyhiä ovat läheiset ihmiset ja rakkaus, rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo.

Arviot isänmaan ja ihmisarvon pyhyydestä vaihtelevat puoluekannan mukaan, kertoo Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteisen identiteettitutkimuksen neljäs osa.

Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta -julkaisun mukaan kirkko, uskonto ja uskonnollisuus ovat pyhiä noin yhdelle kuudesta suomalaisesta.

Pessi on yksi tutkimuksen tekijöistä yhdessä e2:n tutkijoiden, valtiotieteiden tohtorien Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen sekä yliopistolehtorin Henrietta Grönlundin kanssa.

Vastaajille esitettiin tutkimuksessa 17 kategoriaa, joiden pyhyyttä itselleen he arvioivat.

Arvokonservatiivien ja arvoliberaalien vastakohtaisuudet ulottuvat myös pyhyyskäsityksiin. Erittäin arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Erittäin arvoliberaaleista näin ajattelee vain 20 prosenttia.

Erittäin arvoliberaalit pitävät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria. Erittäin arvokonservatiiveista näin ajattelee selvästi harvempi.

Enemmistö perussuomalaisten (70 %), sinisten (66 %), keskustan (58 %) ja kokoomuksen (56 %) kannattajista pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Vasemmistoliiton (23 %) ja vihreiden (29 %) kannattajista näin ajattelee noin neljäsosa.

Ihmisarvoa painottavat puolestaan keskimääräistä useammin vasemmistoliiton (68 %) ja vihreiden (65 %) kannattajat. Perussuomalaisten (31 %) ja sinisten (37 %) kannattajista ihmisarvoa pitää pyhänä noin kolmannes.

SDP:n kannattajat olivat alle kymmenen prosenttiyksikön päässä keskiarvosta kaikissa pyhyyden eri kategorioissa.

– Kun me katsoimme, millä tavalla eri puolueiden kannattajakunta eroaa keskimääräisestä suomalaisvastaajasta, niin SDP:n kannattajat ovat hyvin keskimääräisimpiä suomalaisia. Sama tematiikka on tullut esiin myös aikaisemmissa tutkimuksissamme, Ville Pitkänen kertoo Demokraatille.

– Usein on niin, kun lähdetään hakemaan puolueiden painopiste-eroja suhteessa keskivertosuomalaiseen, niin keskivertosuomalainen on tietyllä tavalla demari, hän toteaa.

Onko tämä etu vai haitta, jos ajatellaan politiikan tekemistä? Mitä demarien puoluetoimistolla tästä pitäisi ajatella?

– Profiloitumisen haastehan siinä tavallaan tulee. Jos puolueet pyrkisivät hyödyntämään erilaisia arvo- ja asennetutkimuksia ja sitten tunnistavat, että hei, meidän kannattajat painottavat tällaisia asioita, niin ehkä SDP:n on vaikeampi löytää niitä kuin vaikkapa vihreiden tai perussuomalaisten. Ei samalla tavalla löydy selkeitä kärkiteemoja, että tulisi kirkas vastakkainasettelu jonkin muun puolueen kanssa, Pitkänen pohtii.

Työmarkkinakysymykset on kuitenkin asia, jossa SDP:n kannattajat erottuvat.

– Se on varmaan keskeinen kysymys ehkä historiallisesta taustastakin lähtien. Työntekijöiden asema on perinteisesti lähellä SDP:tä.

Mikä sitten on johtanut siihen, että SDP:n kannattajien vastaukset osuvat kyselyissä keskiviivalle. Pitkänen toteaa spekuloivansa viitatessaan SDP:n pitkään kaareen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointivaltion rakentajana.

– Nämä isot historialliset teemat SDP on tavallaan saanut kaikkien suomalaisten arvoiksi. SDP voi olla tyytyväinen, että monet keskeiset periaatteet ovat ison osan suomalaisten jakamia. Vaalitaktisesti se on haastavampi paikka. Se ei tarjoa erottautumisen välinettä.

Tutkija Ville Pitkänen toteaa, että pyhyys-tutkimus voi toimia herättelijänä keskustelulle.

– Kun katsomme maailmaa omasta näkökulmastamme ja tulkitsemme yhteiskuntaa ja tulkitsemme poliittisia päätöksiä ja puheenvuoroja, pysähtyisimme välillä sen äärelle, että mitä ihmisten puheenvuorojen taustalla on.

– Havahduttaisiin siihen, että lähtökohdat, miten maailmaa katsotaan, ovat hyvin erilaisia. Se ei sinänsä tule kellekään yllätyksenä, että ihmiset ovat yhteiskunnallisista asioista eri mieltä ja että heillä on erilaisia arvoja, mutta että siellä voi olla jotain näin järkkymätöntä taustalla. Sitä olisi välillä hyvä pysähtyä miettimään ja tiedostaa se.

Jos näiden asioiden äärelle ei pysähdytä, se ei Pitkäsen mukaan ainakaan ennusta yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja henkisen etäisyyden syvenemistä.

– Se, että ei tunnisteta toistemme lähtökohtia, voi syventää polarisaatiota.

Kun e2:n tutkimuksessa pyhyyttä katsottiin puoluetaustan mukaan, monissa asioissa nimenomaan vihreät ja perussuomalaiset olivat toistensa vastapoolit.

– Jos ajattelee vihreiden ja perussuomalaisten nokittelua sosiaalisessa mediassa, niin siellä ehkä voidaan rivien välistä lukea, että ei pystytä tavallaan ollenkaan ymmärtämään kanssakeskustelijan lähtökohtia.

E2:n tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.