Rajuinta puhe on äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa, mutta väkivaltaan yllyttävää puhetta esiintyy jonkin verran myös äärivasemmistolaisissa keskusteluissa. Myös naisvihamielistä incel- ja koulusurma-alakulttuureihin liittyvää aineistoa löytyy ajoittain.

Jihadistista verkkoaineistoa on ollut kaiken aikaa vähän. Sen jälkeen, kun verkkoaineistojen valvonta tiukentui vuoden 2016 tienoilla, määrät ovat olleet lähes olemattomia, tutkimuksessa todetaan.

”Graafisia ja toisinaan sadistisia väkivaltafantasioita”

–  Väkivaltaa oikeutetaan niissä pohjimmiltaan hyvin samankaltaisin argumentein, esimerkiksi esittämällä se itsepuolustukseksi tai väittämällä, että muut keinot eivät toimi, tutkimuksessa sanotaan.

Tutkimuksen mukaan äärioikeistolaisen ja äärivasemmistolaisen verkkoaineiston välillä on kuitenkin havaittavissa selkeitä eroja.

– Äärioikeistolaisessa aineistossa väkivaltafantasiat ovat selvästi graafisempia ja jopa toisinaan sadistisia.

Äärioikeistolaisessa keskustelussa puheena on lisäksi lähes aina siviileihin kohdistuva väkivalta. Äärivasemmistolaisessa keskustelussa käsitellään selvästi useammin aineelliseen omaisuuteen tai aseellisessa konfliktissa toisiin sotavoimiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Väkivaltaa vastustavaa puhetta esiintyy kuitenkin niin äärioikeistolaisessa kuin äärivasemmistolaisessakin aineistossa.

–  Paitsi että tapahtuneita väkivaltaisia iskuja ymmärretään ja joskus ylistetään, niitä myös kritisoidaan tutkituilla sivustoilla toistuvasti, tutkimuksessa sanotaan.

Tässäkin on tosin tutkimuksen mukaan havaittavissa eroja.

– Vasemmistolaisessa aineistossa haastetaan väkivallan moraalinen oikeutus useammin kuin äärioikeistomateriaalissa, jossa väkivaltaa vastustava puhe keskittyy lähinnä kyseenalaistamaan väkivallantekojen taktista hyödyllisyyttä, tutkimuksessa kirjoitetaan.

Keskustelua käydään yleisluontoisilla keskustelupalstoilla

Tutkimuksessa on tarkasteltu muun muassa Hommaforumin, Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen, Ylilaudan, Takku.netin ja Punk in Finlandin keskusteluita. Tarkastelu on tehty toissa vuoden maaliskuun ja viime vuoden kesäkuun välisellä ajanjaksolla.

Tutkimus huomauttaa, että esimerkiksi jonkin poliittisen näkemyksen tai verkkoalustan mainitseminen ei tarkoita, että sitä pidettäisiin tutkimuksessa ääriajatteluna.

–  Suomenkielisessä verkkoympäristössä on hyvin vähän sellaisia avoimia sivustoja ja keskustelualustoja, jotka olisivat kokonaisuudessaan ekstremistisiä. Sen sijaan tässä tutkitun kaltaista ja kaikkien luettavissa olevaa keskustelua käydään pääasiassa yleisluontoisemmilla sivustoilla, jotka sisältävät hyvin moninaista keskustelua laajasta kirjosta eri aiheita, tutkimuksessa sanotaan.