Loppuviikosta Helsinkiin kokoontunut toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä edustavan keskusjärjestö STTK:n edustajisto valitsi eilen uudeksi puheenjohtajakseen Else-Mai Kirvesniemen. Demokraatti kysyi, millaisia odotuksia kentän väellä on tuoreelle puheenjohtajalle.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyä kokouksessa edustanut Sami Häikiö odottaa Kirvesniemen nostavan ammattiyhdistysliikkeen ja STTK-laisen liikkeen näkyvyyttä.

– Julkinen keskustelu on tällä hetkellä hyvin ammattiyhdistys- ja palkansaajavastaista eli toivon sellaista Imperiumin vastaiskua – tai olemmeko me sitten mieluummin kapinallisia, jos Star Warsiin viitataan. Tavallaan, että olisimme jonkinlainen vastavoima, Häikiö tuumii.

– Toivoisin, että yhteistyö työnantajan suuntaan tehostuu, että löytyisi jonkinlaisia yhteisiä tavoitteita, jotta se tietynlainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jyrääminen saataisiin päättymään tai ainakin vähenemään.

TOIMIHENKILÖLIITTO Erton Päivi Pirinen-Kervinen sanoo odottavansa Kirvesniemeltä yhteistyötä liittojen kanssa. Hän ei vielä ole miettinyt tarkkaan, millaista yhteistyötä liiton ja keskusjärjestön välille hän toivoo.

– Hänet on kutsuttu Erton hallitukseen juttelemaan meidän kanssamme, joten odotukset ovat korkealla sen suhteen, mitä siellä kuulee.

Hyvää yhteistyötä liittojen suuntaan toivoo myös ammattiliitto Jytyn Katja Vidgren. Hän odottaa, että uusi puheenjohtaja ottaa kaikki STTK:n liitot mukaan.

– Olisi ollut hieno nähdä STTK:n näkyvillä paikoilla monipuolisesti eri liittojen ja alojen ihmisiä. Nyt hallituksen, edustajiston ja opiskelijajärjestön puheenjohtaja ovat tehyläisiä. Mielenkiinnolla odotan, mihin mennään. Toivottavasti otetaan kaikki liitot mukaan ja pääsemme kaikki vaikuttamaan, Vidgren sanoo.

Kirvesniemi tuli STTK:n puheenjohtajaksi Tehyn toiminnanjohtajan tehtävästä ja aiemmin hän on työskennellyt pitkään ammattiliitto Prossa. Liitot ovat STTK:n suurimmat.

STTK:n puheenjohtajistossa ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (Super) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja on Tiia Virta Tehystä.

Vidgren antaa Kirvesniemelle kiitosta linjapuheesta, jossa naisvaltaisten alojen tilannetta tuotiin hyvin esille. Hän pitää sitä tärkeänä, koska työskentelee itsekin vahvasti naisvaltaisella kuntasektorilla. Vidgren odottaa myös, että Kirvesniemen linjapuheessaan esittämä pyyntö EK:n toimitusjohtajalle Minna Helteelle toteutuu ja yhteistyö löytyy.

– Voitaisiinko ruveta keskustelemaan ja neuvottelemaan niin, että jätettäisiin poliitikot pois sieltä välistä. Se ei ole hyvä asia, että politiikka vaikuttaa siihen, miten teemme ammattiyhdstystoimintaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Katja Vidgren on pitkän linjan ay-aktiivi. Jytyn valtuustossa hän on vaikuttanut varsinaisena tai varajäsenenä vuodesta 2008 ja Jyty Espoon seutu ry:n puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2018.

ESPOON kaupungilla katupäällikön sihteerinä työskentelevä Katja Vidgren kertoo, että työmaalla ajankohtaista juuri nyt on uuden uuden strategian – Espoo-tarinan – sisäistämistä ja viemistä käytäntöön.

– Espoo-tarinan pääosassa ovat lapset ja nuoret. Se näkyy omassa työssäni, että kun suunnittelemme ja rakennamme katuja ja puistoja, me mietimme miten otamme heidät huomioon, Vidgren kertoo.

– Kaupunkitekniikan keskus tekee oman tarinansa, joka on nyt loppuvaiheessa. Työntekijät saavat kommentoida sitä ja sen jälkeen se jalkautetaan työpaikoille.

Ajankohtaisista työmarkkinoiden asioista Vidgrenin mielen päällä on se, miten poliitikot ovat vaikuttaneet ay-liikkeen toimintaan. Hänestä on selvää, että kokoomus ei jatka seuraavassa hallituksessa, joten nyt on aika varautua siihen, miten ay-liike pääsee vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin.

– Miten voimme vaikuttaa siihen, ettei tällaisia huonoja päätöksiä enää tulisi. Tämähän on ollut EK:n unelmaa – se on saanut kaiken minkä pyysi ja vähän enemmän. Eihän sellainen peli vetele.

Vidgren odottaa, että ainakin ay-jäsenmaksun verovapauden poisto perutaan ensi kaudella. Moni on jo kertonut Vidgrenille aikeista erota liitosta.

– Vaikka jäsenmaksu on siellä palkassa aika pieni osuus ja verovapauden poisto aika pienesti vaikuttaa, se on henkisesti iso asia.

Vidgren kritisoi hallitusta rikkaiden verohelpotuksista. Hän huomauttaa, että varakkaat eivät kuluta yhtään enempää, vaikka saisivat käteen enemmän rahaa. Raha menisi heillä todennäköisesti säästöön.

– Pienituloiset taas kuluttaisivat, jos he saisivat vähän enemmän käteen. Suomi ei nouse sillä, että rikkaille annetaan ja köyhiltä otetaan. Se pitäisi kääntää toisin päin.

NUORTEN houkuttelu ay-liikkeen toimintaan olisi Katja Vidgrenin mielestä tärkeää. Vaikka nuorten määrä on hänen toimintansa aikana lisääntynyt, heitä tarvitaan lisää. Samalla linjalla on myös kuopiolainen Sami Häikiö.

– Nykyaika on hirvittävän yksilökeskeistä ja ihmiset kuvittelevat, että he ovat oman onnensa seppiä. Niin kuin Antti Palola sanoi puheessaan, että yksin voi pyytää, mutta yhdessä voidaan vaatia. Olisi tärkeää, että nuoret työntekijät ymmärtäisivät järjestäytymisen merkityksen, Häikiö sanoo.

Ammattiyhdistysliikkeen pitää uudistautua, jotta nuoret kiinnostuisivat, Häikiö uskoo.

– Tällä hetkellä ay-liike näyttäytyy semmoisten – tai tämmöisten – vanhojen tai keski-ikäisten setämiesten liikkeeltä. Pitäisi saada rokkia siihen hommaan, jotain trendikästä.

SAMI Häikiö on koordinoiva pääluottamusedustaja Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja edustaa siellä hoitohenkilöstöä esimiehistä toisen asteen koulutuksen käyneisiin lähihoitajiin.

Häikiön työmaalla eletään vaikeita aikoja, kun jo kolmannet hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut on saatu vastikään pakettiin. Vähennystarve on 140 henkilötyövuotta ja suoria irtisanomisia kohdestui 36 ihmiseen.

– Usealle tuhannelle työntekijälle tuli työsuhteen olennaisten ehtojen muutoksia. Siinä on nyt iso työmaa, kun niitä ruvetaan nyt toimeenpanemaan.

Yt-neuvotteluissa puhutaan vakituisten irtisanomisista, mutta usein unohtuu se, kuinka monta määräaikaista palvelussuhdetta mahdollisesti päättyy. Häikiö muistuttaa, että ihmisellä saattaa olla tilanne, jossa määräaikaisuuksia on ketjutettu vuosia. Häikiö uskoo, että tilanne pahenee, jos hallituksen aikomus sallia vuoden määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman syytä toteutuu.

– Tällä hetkellähän pitäisi periaatteessa olla aina peruste määräaikaisuudelle. Työnantajat ympäri Suomea kiertävät sitä sillä, että syy on sijaisuus vaikka vuosilomien takia. Mutta sehän tarkoittaa sitä, että työvoiman tarve kuitenkin on pysyvä. Mutta sijaisuuksiin vetoamalla saadaan kierrettyä vakinaistaminen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pekko Summanen toimii Rikosseuraamuslaitoksella pääluottamusmiehenä. Hän on ollut tehtävän vuoksi virkavapaalla Turun vankilan työnjohtajan virasta 10 vuotta. Summanen on myös Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja.

IRTISANOMISEN helpottamiseen tähtäävä laki nuijittiin eduskunnassa läpi tänään. Pekko Summasta se huolettaa. Hän pitää selvänä, että kun irtisanomiskynnystä madalletaan, työnantaja sitä myös hyödyntää. Hallituksen perustelut eivät vakuuta Summasta.

– Mielestäni lääke työllistämisen helpottamiseksi on väärä, jos se lähtee siitä, että työntekijän saa helpommin pihalle. Minusta työllistämistä edistäisi ennemmin se, että helpotetaan kustannuksia, kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen tai toisen työntekijän.

Summasen työmaalle ei kuulu kovin hyvää. Jo edellisen hallituksen tekemät lainsäädännön kiristykset ovat näkyneet vankien määrässä ja nykyisen hallituksen tiukennusten myötä vankimäärän kasvu on kiihtynyt. Vankipaikkoja tarvittaisiin välittömästi neljäsataa lisää, Summanen sanoo.

– Vankiloita ei rakenneta sormia napsauttamalla, niin se on aika huono yhtälö, kun vankeja vain tulee – tuomioita määrätään, oli meillä paikkoja tai ei. Se on ajanut ihmiset todella ahtaalle. Työhyvinvointi on ollut viime vuodet aika huonolla tolalla.

Sairauspoissaolojen syy on yhä useammin mielenterveysperusteinen – uupumus näkyy. Syntyy pirullinen kierre, kun poissaolojen vuoksi töissä olevien kuormitus kasvaa. Työn määrä on vakio riippumatta siitä, kuinka paljon väkeä on töissä.

– Jotkut ovat hakeneet apua jaksamiseensa osa-aikaisuudesta. Vaikka työaika vähenee, tehtäviä ei samassa suhteessa vähennetä, jolloin he joutuvat jopa kovemman paineen alle, kun he joutuvat tekemään melkein sataprosenttisen työpanoksen vaikka 50-prosenttisella työajalla. Tämä on tietysti ääriesimerkki, Summanen kertoo.

Summanen luonnehtii, että työntekijäjärjestöjen ja työnantajan välillä keskusteluyhteys on säilynyt, mutta monissa asioissa ollaan kovin erimielisiä. Työntekijäpuoli on vuosia toitottanut työhyvinvoinnin parantamisen tärkeyttä. Samaan aikaan valtion tiukka talous on tarkoittanut henkilöstöetuuksista leikkaamista ja vähäisempää panostusta työhyvinvointiin.

Siitä Summanen antaa kiitosta, että työnantaja ei niellyt viimeisintä ministeriöstä tullutta ohjeistusta vähentää työhyvinvointiin käytettävää rahaa.

– Meillä oli työnantajan kanssa selkeä näkemys siitä, että ei sitä voida tällaisessa tilanteessa vähentää. Siinä voi kamelin selkä taittua. E-passirahaa ei vähennetty, vaikka paine oli kova.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pohjois-Karjalan Juuasta Helsinkiin tullut Päivi Pirinen-Kervinen on luottamusmies ja Erton jäsenyhdistyksen Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset Ystean puheenjohtaja.

PÄIVI Pirinen-Kervinen työskentelee puhevammaisten tulkkina. Juuri nyt alalla eletään seesteistä aikaa, mutta kohta tunnelma muuttuu.

– Ensi vuonna tulee taas kilpailutus, kun Kela kilpailuttaa tulkkauspalvelunsa. Joillekin työntekijöille se saattaa merkitä sitä, että ei pääse enää listoille tulkkina, hän kertoo.

Lisäksi monella yksityisellä sosiaali- ja terveysalan toimijalla on käynnissä muutosneuvottelut, joten ensi vuotta ei valitettavasti aloiteta kovin positiivisissa merkeissä. Entisenä hoitajana Pirinen-Kervistä hirvittää myös hyvinvointialueen vaikea tilanne.

Pirinen-Kervisen asiakaskuntaa ovat erilaiset puhevammaryhmät, kuten kehitysvammaiset, afaatikot, ALS- ja parkinsonpotilaat. Asiakkaiden näkökulmasta huolestuttava asia on järjestöjen STEA-rahoituksen leikkaukset.

– Kolmannen sektorin tekijöitä poljetaan alas, eikä niille anneta mahdollisuutta toimia enää. Se koskettaa asiakkaitani rajusti. Yhteiskunnan heikompiosaisiahan tässä pistetään matalaksi, Pirinen-Kervinen kritisoi.