Enemmistö eli 68 prosenttia on myös valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kotimaisia kieliä. Mielipiteet saamen kielen aseman vahvistamisesta jakautuvat poliittisen kannan mukaan.

Tutkimus kertoo myös, ettei maailmantilanne horjuta suomalaisten identiteetin perustekijöitä: suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille (87 prosenttia vastaajista). Myös pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus sekä äidinkieli määrittävät voimakkaasti suomalaisia.

E2 Tutkimus selvitti Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin toimeksiannosta suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön. Lisäksi kartoitettiin monikieliseen kanssakäymiseen liittyviä käytäntöjä eri puolilla Suomea. Kysely- ja haastatteluaineistot kerättiin helmi-maaliskuussa 2025.

Enemmistö suomalaisista (75 prosenttia) ei kuitenkaan ole valmis siihen, että he saisivat viranomaispalvelua muulla kuin äidinkielellään.

– Suomi tarvitsee osaavaa henkilöstöä useilla eri aloilla. Kansainvälisten rekrytointien kannalta on hyvä uutinen, että esimerkiksi hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon suhtaudutaan myönteisesti. Vaikka tutkimus vahvistaa, että äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, suhtaudumme avoimesti monikielisyyteen. Erityisesti tämä näkyy nuorten ja yli 75-vuotiaiden ajattelussa. Kielien moninainen käyttö luo tulevaisuususkoa, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson tiedotteessa.

VASTAAJISTA peräti 93 prosenttia toivoo, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelisivat suomen tai ruotsin kielen. Tätä tavoitetta tukee se, että enemmistö suomalaisista (68 prosenttia) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kansalliskieliä.

Äidinkielenään ruotsia puhuvista suomalaisista valtaosa (84 prosenttia) on valmis auttamaan myös suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Enemmistö suomenkielisistäkin (67) on valmis auttamaan ruotsinkielisiä suomen kielen oppimisessa.

– E2 Tutkimuksen raportissa on monia tuloksia, jotka antavat toivoa tulevaisuudesta. Esimerkiksi se, että selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti vieraiden kielten oppimiseen ja että monet suomen- ja ruotsinkieliset haluavat auttaa toisiaan oppimaan toista kieltä.

– Myös me Svenska kulturfondenissa löydämme raportista useita tärkeitä suuntaviivoja. Se tuo esiin selviä merkkejä siitä, kuinka tärkeää on kohdata toisemme kielirajojen yli, uskaltaa käyttää toistemme kieliä ja että Suomessa tarvitaan lisää ja parempaa kieltenopetusta, kommentoi Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung tiedotteessa.

SUOMALAISUUS on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille eli 87 prosentille vastaajista. Myös pohjoismaalaisuus (68) ja eurooppalaisuus (68) sekä äidinkieli (75) määrittävät voimakkaasti suomalaisia.

Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettejä, kielten opiskelua arvostetaan. Merkittävin kannustin kielten opiskelulle on näkemys siitä, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Liki puolet vastaajista eli 49 prosenttia arvioi näin.

Suuri enemmistö (85 prosenttia) haluaa tulla ymmärretyiksi äidinkielellään, mutta kaksi kolmesta puhuu kuitenkin mielellään vierasta kieltä, vaikka oma kielitaito olisi puutteellinen. Erityisesti ruotsinkielisillä suomalaisilla on halukkuutta tähän.

Murteita arvostetaan, mutta yleiskielen puhumista pidetään sivistyksen osoituksena

Lähes 90 prosenttia suomalaisista arvostaa eri puolilla maata puhuttavia murteita. 70 prosenttia pitää kuitenkin taitoa puhua yleiskielellä osoituksena sivistyksestä ja haluaa, että virallisissa yhteyksissä käytetään yleiskieltä.

KAKSI kolmesta suomalaisesta toivoo, että saamen kielen asemaa vahvistettaisiin tulevaisuudessa. Ruotsia äidinkielenään puhuvista liki kolme neljästä toivoo näin.

Saamen kielen aseman vahvistaminen näyttää jakavan eri puolueiden kannattajia.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista noin puolet on saamen kielen vahvistamisen kannalla. Vasemmistoliiton (83 prosenttia) ja vihreiden (82), RKP:n (76), SDP:n (71) ja keskustan (68) kannattajat ovat selvästi useammin väittämän kanssa samaa mieltä.