Tuula Haatainen on puhunut feministisistä ulkopolitiikasta, mutta mistä siinä on kyse? – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen: ”Poliittinen riski, mutta rohkeaa ja tärkeää”

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kirjoittaa pamfletissaan Suomen paikka maailmassa feministisen lähestymisen ulkopolitiikkaan tarkoittavan sitä, ”että heikommassa asemassa olevista pidetään huolta ja sortavia rakenteita muokataan oikeudenmukaisiksi. Kaikki pidetään mukana”.

Tällaista ulkopolitiikkaa Haatainen haluaa myös tärkeälle paikalle maamme ulkopolitiikassa. Presidentti Tarja Halosta hän on kertonut pitävänsä kunnioitettavana suunnannäyttäjänä.

Tukholmassa asuva vapaa kirjoittaja, pääkirjoitustoimittaja ja valtiotieteilijä Mari Huupponen kirjoitti hiljattain Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-raportissa Ruotsin feministisestä ulkopolitiikasta.

Demokraatti esitti Mari Huupposelle 10 kysymystä feministisestä ulkopolitiikasta. Huupposen mukaan feminismi-sanan käyttö on poliittinen riski, mutta se on rohkeaa ja tärkeää

1. Mari Huupponen, selittäisittekö lyhyesti ja kansantajuisesti, mitä on feministinen ulkopolitiikka?

– Feministinen ulkopolitiikka tarkoittaa tasa-arvonäkökulman soveltamista kaikessa ulkopolitiikassa. Feministinen ulkopolitiikka pyrkii edistämään naisten edustusta ja osallistumista ulkopolitiikkaan, erityisesti rauhanprosesseihin, edistämään naisten ihmisoikeuksia, ehkäisemään naisten joutumista seksuaalisen väkivallan uhreiksi sodissa ja konflikteissa ja edistämään tasa-arvoisempaa maailmanlaajuista tulonjakoa. Ruotsin tämänhektinen punavihreä hallitus kutsuu ulkopoliittista linjaansa feministisesksi ulkopolitiikaksi.

2. Kuka kehitti feministisen ulkopolitiikan?

– Feministinen ulkopolitiikka henkilöityy Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmiin, mutta feministisen ulkopolitiikan käsite ja toimintatavat ovat eläneet ruotsalaisessa ulkopoliittisessa tutkimuksessa, ajattelussa ja kehitysapukontekstissa jo jonkin aikaa. Ruotsin ulkopolitiikka on 1990-luvulta alkaen keskittynyt tasa-arvoon ja naisten osallisuuteen.

3. Onko feministinen ulkopolitiikka eräänlainen ulkopolitiikan dimensio vai onko siitä kokonaisvaltaiseksi ulkopoliittiseksi linjaksi ja ajatteluksi?

– Feministinen ulkopolitiikka on toisaalta radikaali poliittinen linjanmuutos, toisaalta osa kehitystä joka alkoi Yhdistyneitten kansakuntien Turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” vuonna 2000. Sen tavoitteena on “vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konflktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa sekä lisätä naisten ja tyttöjen suojelua ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä”.

4. Miten feministinen ulkopolitiikkaa yleisimmin ymmärretään väärin eli mitä se ei ole?

– Feministinen ulkopolitiikka ei sinänsä tarkoita pasifismia, vaan ulkopoliittista pragmatismia, joka sallii toimintatavan valinnan tilanteen mukaan. Voi myös sanoa, että F-sana provosoi ymmärtämään tahallaan väärin. Feminismi viittaa tasa-arvonäkökulman soveltamiseen ulkopoliitiikassa. Osittain Ruotsissa tämä on toki myös opposition tietoinen strategia yrittää tehdä hallituksen ulkopoliittinen linjaus naurunalaiseksi tai kutsua sitä ”sloganpolitiikaksi”, ikään kuin tasa-arvonäkökulman soveltaminen ulkopoliittisessa työssä olisi jotenkin pois oikeasta, miehisestä ulkopolitiikasta.

– Kun Margot Wallström puhui ensi kertaa feministisestä ulkopolitiikasta 2014 moni omankin ministeriön virkamies naureskeli. Monet pitivät linjausta naivina, jopa vaarallisena. F-sanan katsottiin olevan tulenarka, koska sen voi aina väärinymmärtää joko vahingossa tai tahallisesti. Diplomatia on ala, jossa sanoilla on väliä.

5. Millaista aikaa elämme feministisen ulkopolitiikan kannalta?

– Haasteellista. Maailmanpolitiikan agendaa hallitsevat Trump, Putin, kasvavat pakolaisvirrat, asevarustelu, äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat katastrofit, tiukentunut pakolaispolitiikka, heikentynyt EU, äärioikeiston ja nationalismin nousu, Syyrian sota ja Afganistanin kriisi. Toisaalta näistä syistä feminististä ulkopolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

6. Onko feministinen ulkopolitiikka vaaliteemana riski, F-sana saattaa ärsyttää?

– Kyllä, mutta se on myös syy miksi esimerkiksi Margot Wallström ja Ruotsin hallitus ovat valinneet sitä käyttää. Ruotsissa tämä on ollut tietoinen jatkumo esimerkiksi Olof Palmen ulkopoliittiselle linjalle: Palme katsoi, että jos hänen usein provosoivat lausuntonsa pääsivät kansainvälisiin otsikoihin, oli se osoitus siitä, että Ruotsi on tärkeä. Palme teki tietoisella provosoinnilla Ruotsista ulkopoliittisen suurvallan.

– Mutta myös Ruotsin hallitukselle feminismi-sanan käyttö on poliittinen riski: se provosoi poliittisia vastustajia kotimaassa ja kansainvälisen politiikan kentillä. Se on helppo maalitaulu kritiikille, koska linkittyy ajatukseen hyvästä vasemmistosta, jolla on moralistiset, mutta vähän naiivit arvot, ja joka kriitikkojen mielestä ajaa poliittisten sloganien politiikkaa vailla oikeaa sisältöä. Mutta samalla F-sanan käyttäminen on rohkeaa ja tärkeää. Feminismi on luonteeltaan vallankumouksellinen ajatus. Vallitsevien valtarakenteiden paljastaminen ja murtaminen kohtaa aina vastustusta.

7. Onko Ruotsin sosialidemokraattisen hallituksen lanseeraama feministinen ulkopolitiikka ollut oikeasti tehokasta?

– Yleisesti ottaen feministinen ulkopolitiikka on ollut suhteellisen menestyksekäs linja. Hallitus julkaisi lokakuussa 2017 raportin feministisen ulkopolitiikan kolmen vuoden saavutuksista ja tavoitteista. Yleisesti onnistuneena esimerkkinä pidetään esimerkiksi Ruotsin työtä YK:n turvallisuusneuvostossa 2017– ja maan yleistä näkyvyyttä ulkopoliittisilla kentillä.

– Vaikein haaste feministiselle ulkopolitiikalle on ollut konflikti pragmatismin ja idealismin välillä. Jopa moraalinen suurvalta Ruotsi joutuu ulkopolitiikassa välillä tekemään kompromisseja, jotka eivät täysin vastaa eettisiä ihanteita. Se ei silti tarkoita ettei kannattaisi edes yrittää.

8. SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen toteaa vaalissään, että ”Ruotsin esimerkki kertoo, että feministisessä ulkopolitiikassa kovat voimapolitiikan keinot ja ihmisoikeuksista kumpuavat pehmeät arvot voivat kulkea käsi kädessä – ja se strategia toimii.” Allekirjoitatteko tämän?

– Kyllä. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on hankala, ei se tietenkään tarkoita ettei kannattaisi edes yrittää luoda kestävää rauhaa.

9. Missä määrin Suomen nykyinen ulkopolitiikka on feminististä ulkopolitiikkaa?

– Luotan suomalaista ulkopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä täysin suomalaisiin asiantuntijoihin, kuten esimerkiksi Tuula Haataiseen. Olen asunut Ruotsissa liian kauan uskaltaakseni arvioida.

10. Suomi on halunnut rauhanvälityksen suurvallaksi, miten feministinen ulkopolitiikka liittyy rauhanvälitykseen?

– Tutkimuksen mukaan mukaan feministisen ulkopolitiikan suurin arvo on tasa-arvoideologian kansainvälisessä edistämisessä ja levittämisessä. Rauhanprosessien ei pitäisi osallistaa vain naisia, vaan tasapuolisesti miehiä ja naisia jotka jakavat tasa-arvoiset, eli feministiset arvot ja asenteet.

– Kun sekä miehet että naiset ovat päätöksentekijöitä rauhanprosessissa ja edustavat feministisiä arvoja, on feministisen ulkopolitiikan sisällöllä paljon suurempi todennäköisyys päätyä käytännön toiminnaksi: auttaa luomaan kestävä rauha.

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Esitän samaa” – SDP:n Feldt-Ranta: Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin

Kuva: Johan Kvarnström

SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Maarit Fedlt-Ranta kirjoittaa Twitter-tilillään, kuinka Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin.

”Olemme olleen naiveja; politiikan ja elinkeinoelämän välisiin siirtymiin tarvitaan pelisäännöt”, Feldt-Ranta siteeraa päivityksessään.

”Esitän Suomeen samaa”, Feld-Ranta sanoo omana kantanaan Twitter-tilillään torstaina iltapäivällä.

Suomessa on käyty asiasta keskustelua muun muassa kokoomuslaisten siirtymisistä terveysjättien palvelukseen. Vapautuksen ovat saaneet kokoomuksen Sanna Lauslahti, joka siirtyy Lääketeollisuus ry:n palvelukseen ja Outi Mäkelä, joka on lähdössä kunnanjohtajaksi.

– Minusta voisi olla hyvä, että tämän vaalikauden aikaan selkeytetään niitä perusteita, joilla täältä voidaan vapautus saada. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kesken vaalikauden pelisäännöt muuttuvat. Mutta vähän arvioidaan ja katsotaan sen kokemuksen perusteella, mitä nyt on monilta monilta vuosilta ja arvioidaan, olisiko tarve tarkistuksille, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi Demokraatille.

Pekkarinen sanoi tuolloin, että hän ei vielä tarkoita, että käytänteitä pitäisi muuttaa.

– Mutta tämä on kannanotto minun puolelta, että tällainen arviointi pitäisi tehdä, hän joka tapauksessa painottaa.

Pekkarisen mukaan arviointi on puhemiesneuvoston käsissä.

– Siinä käytetään myöskin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vähän katsotaan myös, miten muualla Euroopassa on menetelty vastaavissa tilanteissa. Olen jo parin vuoden aikana puhunut tästä, hän toteaa.

Hän kertoi jo nostaneensa asian puhemiesneuvostossa esiin ja pitää myös mahdollisena, että selvitys toteutuu.

– Joka tapauksessa tämä keskustellaan tässä sävyssä tai hengessä, että käynnistetäänkö tällainen selvitys.

Feldt-Ranta sanoo tiedotteessaan tänään torstaina, että julkisen edun ajaminen ei voi vaihtua yhdessä yössä yksityisen edun ajamiseksi ilman että syntyy sidonnaisuuksia ja vähintään epäilyjä epäasianmukaisista kytkennöistä.

”Meneillään oleva sote-uudistus, johon liittyy satojen miljardien eurojen taloudelliset intressit, tekevät pelisääntöjen selkeyttämisen ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.”

”Olen esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen pikaisesti teettäisi oikeusministeriössä selvityksen päättäjien sidonnaisuuksien liittyvistä ongelmista. Kokoomuslaisten vaikuttajien systemaattiseen siirtyminen sotebisneksessä avautuneisiin tehtäviin on ollut sen verran räikeää, ettei asiaan voi olla puuttumatta. Ongelma on kaikkien nähtävillä ja nyt kysymys kuuluu, mitä asialle aiotaan tehdä”, Feldt-Ranta peräänkuuluttaa.

Feldt-Ranta on aiemminkin vaatinut selvitystä kansanedustajien vapautuksista.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi, hän sanoi Demokraatille 8.2.

Keskustelua aiheesta

Jukka Siukosaari presidentin kanslian kansliapäälliköksi

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (puhemiehen korokkeella oik.) pitää avajaispuhetta ja hänen vieressä seisoo eduskunnan puhemies Paula Risikko vuoden 2018 valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 6. helmikuuta.

Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaaren presidentin kanslian kansliapäälliköksi.

Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä kesäkuun alussa. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 1995. Hän toimii Suomen Japanin-suurlähettiläänä.

Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi.

Presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi nimitettiin filosofian tohtori, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa. Hän siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 2006.

Hakkarainen työskentelee ministerineuvoksena ja poliittisen tiimin vetäjänä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

Presidentin viestintäpäällikkönä jatkaa valtiotieteiden maisteri Katri Makkonen. Makkonen on toiminut presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä vuodesta 2013.

Presidentin erityisavustajana jatkaa kauppatieteiden maisteri Pete Pokkinen. Pokkinen on ollut erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä vuosina 2015–17 ja uudelleen helmikuusta 2018. Pokkinen toimi presidentinvaaleissa Niinistön kampanjapäällikkönä.

Presidentin oikeudellinen neuvonantaja nimitetään myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 14:13.

OL: Professori suomii hallituksen jättihanketta – ”Levällään kuin varpusparvi”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki jatkaa Sipilän hallituksen sote-pyrkimysten ankaraa kritiikkiä. Kekomäki toteaa Oulu-lehdelle kustannusten räjähtävän käsiin myös Suomessa Tukholman kokeilun tavoin.

Perusterveydenhuoltoon tuotava kilpailu voi Kekomäen mukaan poistaa jonona ja vähentää yksittäiskustannuksia, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat huimasti.

– Jono siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen ovel­ta sai­raa­lan ovel­le. Se teki Tuk­hol­mas­sa puo­li­tois­ta mil­jar­dia kruu­nua yh­te­nä ai­no­a­na vuon­na, min­kä oli­si voi­nut etu­kä­teen­kin ar­va­ta, et­tä näin­hän täs­sä käy, Kekomäki sanoo Oulu-lehdelle.

Hän oli itsekin kuultavan sote-uudistusta valmisteltaessa mutta ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

– Isoin on­gel­ma la­ki­luon­nok­ses­sa ei ole se, et­tä seit­se­män­tois­ta hen­gen asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä ei oli­si saa­nut kah­via ja tort­tua, vaan se, et­tä mei­tä ei ku­kaan kuun­te­le.

”Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri.”

Kekomäki ei vastusta kokoomuksen lempilasta, asiakkaan va­lin­nan­va­paut­ta, mutta se tulisi to­teut­taa hä­nen mie­les­tään suu­ri­na ko­ko­nai­suuk­si­na.

– Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri. Jos ha­lu­taan va­lin­nan­va­paut­ta, niin se täy­tyy teh­dä eh­jien, sym­met­ris­ten poo­lien vä­lil­lä.

– On ol­ta­va kym­me­nien­tu­han­sien ih­mi­sien poo­le­ja, jois­sa on sama koos­tu­mus: rik­kai­ta ja köy­hiä, työs­sä ole­via ja työt­tö­miä, juop­po­ja ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Sen jäl­keen ih­mi­nen voi va­li­ta näi­den poo­lien vä­lil­lä. Jos jo­not­ta­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, hän me­nee sin­ne, mis­sä ei ole jo­noa ja vie ra­hat mu­ka­naan. Tämä on se pe­ru­si­dea.

Hän kuvaa nykyistä mal­lia le­väl­lään ole­vak­si var­pus­par­vek­si.

– Mil­tä näyt­täi­si sel­lai­nen jal­ka­pal­lo­jouk­kue, jos­sa puo­lus­ta­jat sai­si­vat sitä enem­män ra­haa, mitä vä­hem­män he kos­ke­vat pal­loon ja hyök­kää­jät sai­si­vat kuu­kau­si­palk­kaa, hän kysyy.

Keskustelua aiheesta

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta