–  Se liittyy koronan tuomaan kuormittavuuteen, ja tästä on huolestuttava. Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:n lukuvuoden avausinfossa.

Kyselyn tulosten mukaan kolme neljäsosaa kuitenkin koki, että alalla on selviydytty hyvin koronakriisistä. Kriittisiä arvioita alan selviytymisestä esittivät eniten ammatillisen koulutuksen opettajat.

–  On suuri huoli, etteivät opiskelijat saavuta työelämän vaatimaa ammattitaitoa, Luukkainen sanoi.

OAJ:n kyselyyn vastanneista valtaosan mielestä korona-aika on aiheuttanut oppimisvajetta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajista näin arvioi jopa kolme neljästä.

–  Oppimisvaje on päivänselvää, kun ollaan etäopiskelussa. Sitä syntyy kaikilla asteilla, myös korkeakouluissa. Huolestuttavin tilanne on lukioissa, Luukkainen kertoo.

44 prosenttia vastaajista oli havainnut useilla oppijoilla ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Yli puolet vastaajista oli havainnut useilla oppijoilla myös stressiä ja uupumusta. Eniten stressiä ja uupumusta oli havaittu lukioissa ja yliopistoissa.

40 prosenttia ei ollut havainnut etäopetuksen hyödyttäneen oppilaita ollenkaan.

Luukkaisen mukaan oppimisvajetta ei kyetä kirimään umpeen yhdessä lukuvuodessa.

Opettajat haluaisivat kouluihin enemmän henkilökuntaa

Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona poikkeusoloista ja niiden vaikutuksista toipumiseen vastaajat pitivät lisäopettajien palkkaamista. Opettajamäärän lisäämisen myötä voitaisiin esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja näin lisätä oppimisen tukea.

Toiseksi tärkeimmäksi tuen muodoksi opettajat nostivat mahdollisuuden keskittyä koulujen ja oppilaitosten perustoimintaan. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi taukoa kehittämishankkeista.

Kyselyssä ilmeni, että 84 prosenttia esihenkilöistä piti työkuormaansa kohtuuttomana.

OAJ selvitti nettikyselyllä opettajien ja esihenkilöiden korona-ajan kokemuksia kesäkuun alussa. Vastaajia oli noin 1  900 ympäri Suomea. Vastanneista 140 oli rehtoreita, päiväkodinjohtajia ja muita esihenkilöitä.

12-15-vuotiaiden rokotuksia esitetään kouluterveydenhuollon piiriin

Lukuvuoden avausinfossa nostettiin esiin OAJ:n vaatimus aloittaa 12–15-vuotiaiden rokotukset kouluterveydenhuollossa.

–  Kouluterveydenhuoltoa tarvittaisiin juuri tämän ikäluokan rokotuksissa, jotta ne eivät jäisi vain vanhempien aktiivisuuden varaan, Luukkainen sanoo.

Pakkorokotuksia ei oltaisi antamassa, vaan OAJ:n toive on, että kouluterveydenhuollossa annettavilla rokotuksilla voitaisiin tukea rokotuskattavuuden nostamista.

–  Kouluterveydessä tunnetaan myös lasten henkilökohtaiset terveystilanteet, joten voitaisiin osaltaan aktivoida riskiryhmiin kuuluvien rokottamista, Luukkainen sanoi.

Korkeakouluopiskelijoiden osalta rokotukset voitaisiin OAJ:n mukaan hoitaa pop up -rokotuspisteillä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) avulla. OAJ esittää lisäksi opettajien tehosterokotuksia nopeutettavan.

STT / Emmi Tilvis, Anniina Korpela

Uutista täydennetty kauttaaltaan OAJ:n infon puheenvuoroilla.