Hän muistutti, että hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeisistä tavoitteista on luoda edellytykset sille, että työllisyysaste on mahdollisimman korkea naisille, miehille ja vaikeammin työmarkkinoille pääseville.

– Korkea työllisyysaste on yksi keino rahoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavat julkiset palvelut, koulutus ja sosiaaliset suojaverkot. Yhden prosentin työllisyysasteen nosto tuo noin miljardin tuloja Suomen julkiseen talouteen.

Ihalainen pitää Työttömien keskusjärjestön viestiä – oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen – osuvana, erityisesti päättäjille.

Ihalaisen mukaan tavoite on haastava kahdesta syystä:

– Talouskasvuarvion seuraaville vuosille on arvioitu olevan hieman yli yhden prosentin luokkaa. VM:n arvion mukaan näillä kasvuluvuilla työllisyysaste voisi nousta 73,5 prosentin tuntumaan.

Ihalainen totesi, että jos ei tueta nykyistä tuntuvasti voimakkaammin vaikeammin työllistyvien pääsyä työmarkkinoille, 75 prosentin työllisyysastetta ei saavuteta.

Hänen mukaansa työllisyysasteen nostaminen vaatii rakenteisiin pureutuvia uudistuksia. Keskeisiä ovat perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden ja -oikeuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle sekä niiden nuorten ja nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsyn polun rakentaminen, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa tai työelämässä ja ovat hauraasti kiinnittyneenä yhteiskuntaan.

– Suomessa tarvitaan toimivat välityömarkkinat, jotka rakentavat siltaa kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatyön kautta avoimille työmarkkinoille. Nykyisin tarjotut palvelut eivät aina ole rakennettu ihmisten tarpeita ajatellen eikä toisiaan tukevaksi. Välityömarkkinoiden tarkoitus on rakentaa polkuja avoimen sektorin työmarkkinoille.

Ihalaisella on kymmenen konkreettista toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi.

Aktiivisia työvoimapoliittisia rahoitus- ja henkilöstöresursseja nostetaan asteittain lähemmäs pohjoismaista tasoa. Vahvistetaan kuntien asemaa ja rahoitusta järjestää kuntoutus- sosiaali- ja työvoimapalveluja, erityisesti vaikeammin työllistettäville. Poistetaan kolmannen sektorin järjestöjen palkkatuella työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden katto.

Lisäksi työttömillä tulee olla mahdollisuus käyttää työttömyysturvaa ottamalla käyttöön työllistämisseteli. Ihalaisen mielestä nuorisotakuu pitää toteuttaa.

Hän pitää tärkeänä, että uusi hallitus sitoutuu ohjelmassaan työkykyä kohottavaan toimenpideohjelmaan, missä myös osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille on parannettava.

Lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan esimerkiksi kuntien hankintasopimuksiin sisällyttää sosiaalisia kriteereitä muun muassa vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi.

Ihalainen varmistaisi, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen, jolloin työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin ja henkilökohtaiset työurat pitenevät tuntuvasti.

– Siksi oppivelvollisuuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle on myös työllisyysteko.

Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja erityisesti yritysten työllistämisen edistämiseksi Ihalainen nostaisi arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa 30 000 € ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta voidaan vähentää enintään 20 000€ verotettavasta tulosta.

Ihalainen pitää hyvänä, että hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kariuduttua myös hallituksen esittämä kasvupalvelulainsäädäntö jäi toteutumatta.

– Se olisi johtanut TE-palvelujen yksityistämiseen ja heikentänyt kuntien mahdollisuuksia toteuttaa työllisyyspolitiikkaa. Julkisia työvoimapalveluja tulee vahvistaa ja yksityiset palveluntuottajat voivat tukea julkisia palveluja, mutta eivät korvata niitä.

Ihalainen muistutti, että työn jatkuvan murroksen keskellä on tärkeää, että ihmiset voivat siirtyä nykyistä turvallisemmin työstä ja ammatista toiseen ja työsuhdemuodosta toiseen.

– Tätä muutosta tukee vahva panostus ammatilliseen aikuiskoulutukseen, muuntokoulutukseen ja muutosturvan lainsäädännönkehittämiseen.

Työttömyysturva vaatii hänen mielestään laajemman kokonaisuudistuksen ja kehittämisen. Turvan leikkaamisen sijasta työttömyystuella opiskelua pitää kannustaa ja yrittäjäpolun valinneilla työttömyysturvan tulee jatkua kohtuullisen ajan.

– Työelämässä työnantajien vastuita koko henkilöstönsä kouluttamisesta ja työhyvinvointi- ja kuntoututoimista on vahvistettava. Tavoitteena on parempi jaksaminen ja työkyvyttömyysriskien vähentäminen.

Ihalainen pohti, että työllistämisrahastosta voidaan kehittää omaehtoisen koulutuksen tukemisen lisäksi laajemminkin ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittamista.

– Harkittavana voisi olla myös henkilön mukana kulkeva – ei yhteen työpaikkaan sidottu – koulutustili tai –seteli. On arvioitu, että lähitulevaisuudessa noin miljoonan suomalaisen osaaminen vaatii päivittämistä, jotta pystytään kiinnittymään uuteen, usein vielä näkymättömään työhön.

Ihalainen antoi kiitosta työttömien yhdistykset työlle, joka on korvaamatonta.

– Ne ovat tarjonneet työttömille toivoa paremmasta, yhteisöllisyyttä ja itseluottamuksen kasvua ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä.