SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja Elisa Gebhard pitää selvänä, että tuleva Orpon hallitus ei pidä työntekijöiden puolia. Vahva ja välittävä Suomi -nimellä kulkeva hallitusohjelma lupaa kylmää työelämäpolitiikkaa ja mahdollistaa mielivaltaiset irtisanomiset, hän sanoo tiedotteessaan.

– Jatkossa enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi perustetta. Määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan jo nykyisin, etenkin naisvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi tilanteita, joissa raskaana olevan määräaikaista työsuhdetta jätetään jatkamatta, esiintyy yhä, hän sanoo.

Gebhardin mukaan oikeistohallitukselta riittää lupauksia ja tukea elinkeinoelämälle, mutta tavallinen palkansaaja joutuu varautumaan ikäviin muutoksiin.

– Työntekijän voisi irtisanoa ”asiallisesta syystä” eli käytännössä pärstäkertoimen perusteella. Tämä on ilmeinen riski kaikenlaiselle syrjinnälle ja eriarvoiseen kohtelulle, Gebhard jatkaa tiedotteessaan.

KRIITTINEN on myös SDP:n kansanedustaja Juha Viitala.

Hän toteaa tiedotteessaan, että hallituksen näkemyksen mukaan työelämä paranee työttömiin ja pienituloisiin kohdistuvilla leikkauksilla. Kaavaillut uudistukset kuitenkin lähinnä eriarvoistavat työelämää useilla eri tavoilla.

– Esimerkiksi ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus johtaa mitä todennäköisimmin siihen, että töitä tehdään myös sairaana. Sen lisäksi, että tällä tavoin tartutetaan itsensä lisäksi myös toiset, saatetaan omaa sairastumista pitkittää ja pahentaa. Monilla eri aloilla ja työtehtävissä herää myös aito huoli työturvallisuuden vaarantumisesta. On vaikea ymmärtää, kenen etua sairaana työskentely ajaa?, kansanedustaja Viitala sanoo tiedotteessa.

Työyhteisöjen toimivuutta ei myöskään Viitalan mukaan paranna se, että määräaikaisten työsopimusten määrä tulee oletettavasti lisääntymään, kun määräaikaisuudelle ei jatkossa enää tarvitsisikaan määritellä perustetta, työsuhteen keston ollessa maksimissaan vuoden mittainen. Tämä mahdollistaa määräaikaisuuksien ketjutuksen aiempaa helpommin ja työelämän epävarmuuden kasvun entisestään.

Hallitusohjelmassa kaavaillaan myös paikallisen sopimisen entistä laajempaa käyttöä. Viitalan mukaan vaikuttaa siis siltä, että luvassa on vielä lisää heikennyksiä palkansaajille.

Myös työntekijöiden työtaisteluoikeuksiin ollaan kajoamassa rajoittamalla oikeutta tukilakkoihin ja laittomiin lakkoihin osallistuneille työntekijöille ollaan langettamassa 200 euron seuraamusmaksua.

– Herää väkisinkin ajatus siitä, että näillä toimilla ajetaan ahtaalle niin työntekijöiden mahdollisuuksia taistella oikeuksiensa ja arvojensa puolesta, mutta myös ammattiyhdistysliikettä kokonaisuudessaan. Uskon tämän kuitenkin herättävän kiinnostusta liittyä ammattiliittoihin, Viitala sanoo.

SDP:N kansanedustaja Timo Suhonen sanoo Twitterissä, että OrPon hallitusohjelma kurittaa lomautettuja ja irtisanottuja, palkattomia viikkoja tulossa. Hän on julkaissut asiaa käsittelevän videon.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen…

OrPon hallitusohjelma kurittaa lomautettuja ja irtisanottuja, palkattomia viikkoja tulossa. ⁦@Demarit ⁦@PetteriOrpo⁩ #ytlaki #hallitusohjelma pic.twitter.com/Bams2vfisp

— Timo Suhonen (@TimoSuhonen1) June 17, 2023

Myös SDP:n kansanedustaja Johan Kvarnström on arvostellut omassa tiedotteessaan hallitusohjelman linjauksia työelämäkysymyksiin.

– Emme tarvitse lisää epätyypillisiä työsuhteita ja epävarmoja työpaikkoja, emme tarvitse huonompia työsopimuksia kuin työehtosopimuksissa määritellään, Kvarnström sanoo.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja Ville Valkonen on jo omalla tiedotteellaan rauhoitellut työelämäkeskustelua. Valkonen oli jäsen työlainsäädännön neuvottelutyöryhmässä hallitusneuvotteluissa.

– Työelämään liittyvää keskustelua on nyt kuumennettu ehkä liian koville asteille. Ilma on sakeana monenlaisia väärinkäsityksiä, jyrähdyksiä ja ehkä pelotteluakin. Nyt on syytä laittaa jäitä hattuun ja katsoa rauhassa, miten työlainsäädäntöä päivitetään. Palkansaajan ei tarvitse olla huolissaan, Valkonen kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisuudessa on esimerkiksi virheellisesti esitetty, että ensimmäisen sairauspoissaolopäivän omavastuuta kaavailtaisiin nyt kaikille palkansaajille. Valkonen sanoo, että todellisuudessa asia on jo sovittu toisin monissa työehtosopimuksissa ja voidaan sopia jatkossakin joko työehtosopimuksella tai työsopimuksella. Hän jatkaa myös, että samoin jatkossakin työntekijällä on irtisanomissuoja ja irtisanomiseen pitää olla työhön liittyvä, asiallinen syy.

Valkonen sanoo, että palkansaajan työehdot muodostuvat lainsäädännön, työehtosopimuksen, mahdollisen paikallisen sopimuksen ja työsopimuksen perusteella, eikä yksittäinen lakimuutos välttämättä tarkoita työehtojen muutosta.

– Hallitusohjelma tähtää Suomen monelta osin vanhentuneen työlainsäädännön päivittämiseen tälle vuosituhannelle, mutta muutokset tehdään harkiten. Jokainen lakimuutos edellyttää huolellisen virkavalmistelun, jossa kuullaan niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöjä.

Hän sanoo, että hallitusohjelman muutoksilla on tarkoitus parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia työllistää.