Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen totesi tviitissään, että uuden tiedon valossa työllisyys ei ole niin hyvä kuin aiemmin luultiin.

-  Työllisyysasteen trendi aleni tammikuussa 74,2 prosenttiin ja lisäksi kolmen edellisen kuukauden tiedot tarkentuivat alaspäin, Sorjonen tviittasi.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi kommentissaan, että vuosi on alkanut vaimeasti sekä työllisyyden että työttömyyden osalta, mutta että kehitys oli odotettavissa.

Tilastokeskus on uusimmasta työvoimatutkimuksesta alkaen ryhtynyt ilmoittamaan lukunsa 20-64-vuotiaiden osalta, koska se on kansainvälinen käytäntö ja helpottaa vertailua muiden maiden tilastojen kanssa.

Sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi verrattuna vuoden takaiseen. Työllisiä oli 25  000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 6  000 enemmän. Työllisten miesten määrä kasvoi 23  000:lla ja naisten 2  000:lla.

TYÖVOIMAN ulkopuolella olevia 15-74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 1  355  000, mikä oli 28  000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi vuorostaan, että heidän tilastoinnissaan työttömien työnhakijoiden määrä laski 15  700 henkilöllä. Työttömiä työnhakijoita oli TE-keskuksissa ja kuntakokeiluissa yhteensä 258  000. Avoinna oli 176  500 työpaikkaa, mikä oli 31  600 vähemmän kuin vuosi sitten. Appelqvistin mukaan taso on edelleen hyvä.

-  Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on viime vuoden alussa mitatun ennätyskorkean tason alapuolella, oli työvoimalle alkuvuodesta edelleen jopa hämmentävän paljon kysyntää. Historiallisesti vertaillen nämä ovat korkeita lukuja. Työpaikkojen saatavuudesta ei työllistyminen siis ole kiinni.

Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää kuitenkin jämähtäneen paikoilleen. Heitä oli tammikuussa 86  000, sama määrä kuin joulu- ja marraskuussa.

-  Tilanne on jossain määrin huolestuttava, sillä on ilmeisenä riskinä, että osa pitkäaikaistyöttömistä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, Appelqvist sanoi.