Yhteensä palvelualojen liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 6 prosenttia, eikä loppuvuoden kasvu riitä kuromaan umpeen viime vuoden pudotusta, Palta kertoo.

Palveluviennin arvellaan kasvavan tänä vuonna vain pari prosenttia. Viime vuonna sen arvosta hupeni jopa 16 prosenttia matkailuviennin romahduksen vuoksi.

Paltan edustamilla pandemiasta kärsineillä aloilla liikenteessä ja logistiikassa, viihteessä ja virkistyksessä, matkatoimistoissa ja matkanjärjestäjillä sekä henkilökohtaisissa palveluissa työllisiä on edelleen 15  000 vähemmän kuin pandemian alkaessa.

– Toipuminen eniten kärsineillä aloilla tulee olemaan pääosin hyvin hidasta. Liikenteessä ja logistiikassa liikevaihdon odotetaan nousevan tänä vuonna vain hieman alle kuusi prosenttia, kun se viime vuonna romahti viidenneksellä henkilöliikenteen vaikean tilanteen vuoksi. Myös matkailuala tulee elpymään hyvin hitaasti, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomessa matkailuun liittyvät tulot ovat romahtaneet korona-aikana kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen rajusti. Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen liikevaihto on edelleen yli 80 prosenttia pakkasella.

– Henkilöliikenteen romahdus on ollut ennennäkemätön. Alalta on kadonnut korona-aikana noin 9 000 työpaikkaa, ja vielä tänäkin vuonna työllisyyden ennakoidaan laskevan noin 3 000:lla. Suomen maahantulorajoitukset eivät ole enää perusteltuja, eikä niiden voimassaoloa tule enää jatkaa. Vaarana on, että menetämme muuten markkinaosuuksiamme kuljetuksessa ja matkailussa pysyvästi.

Pykärin mukaan myös kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalveluissa elpyminen on pahasti kesken, eikä alalla vielä tänä vuonna tulla palaamaan koronaa edeltäneelle tasolle.

– Kohtalaisen nopea toipuminen on kuitenkin mahdollista, mutta se edellyttää kuluttajien luottamuksen palautumista. Palveluiden kulutus on saatava liikkeelle.

Palvelualojen työllisyyden ennakoidan kasvavan tänä vuonna 12 000:lla ja ensi vuonna 22 000:lla. Palta varoittaa, että työllisyyden kehitys on kuitenkin vaarassa lässähtää laaja-alaiseen osaajapulaan. Pula osaavasta työvoimasta on kasvun este joka kolmannessa palvelualan yrityksessä. Erityisen suurta pula on muun muassa arkkitehti-, insinööri ja ohjelmistopalveluissa.

– Työvoimapulaa ei pystytä ratkomaan ilman ulkomaisia osaajia. Työperäistä maahanmuuttoa on edelleen helpotettava. Lupaprosessien sujuvoittamisen lisäksi tulijoiden perheiden tukipalveluihin tulee panostaa entistä paremmin. Lisäksi saatavuusharkinnasta tulisi luopua vähintäänkin suurimmilla tarvealoilla, Pykäri sanoo.

Viime vuonna palvelualojen työllisyys kasvoi yhteensä vain kahdella tuhannella, kun pandemiaa edeltäneinä kahtena vuotena työllisten määrä kasvoi yhteensä 46 000:lla. 2020 työllisyys kasvoi pääosin informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä yritys- ja asiantuntijapalveluissa, joiden työllisten määrä on kasvanut läpi pandemian. Aloilla työllisten määrän odotetaan kasvavan myös tänä vuonna yhteensä noin 9 000:lla. Kasvua vetäneiden asiantuntija-alojen tahdin ennakoidaan kuitenkin hiipuvan vuoden loppua kohti.

– Eri palvelutoimialoilla elpyminen on hyvin eritahtista. Myös tulevalla neuvottelukierroksella on keskeistä huomioida eri alojen erityispiirteet. Paikallisten ratkaisujen merkitys korostuu entisestään.