– Olemme alentaneet kuntien tämän vuoden verotuloennustetta 600 miljoonalla, ja tämä on kohtuullisen varovainen arvio, sanoo kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntaliitosta STT:lle.

Monissa kunnissa huono taloustilanne on johtanut siihen, että tänä vuonna on käyty tai käydään parhaillaan yt-neuvotteluja. Esimerkiksi Kuntatyönantajat KT arvioi, että yt-neuvotteluita on käynyt tai käy parhaillaan yli 50 kuntatyönantajaa.

– Verokorttiuudistus on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että yt-neuvotteluja on selvästi ennakoitua enemmän käyty tai käynnissä, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

– Kuntatalouden ja verotuksen asiantuntijoiden olisi pitänyt ennakoida tilanne hyvissä ajoin, Jalonen toteaa.

Kuntaliiton Hakola ei usko, että verouudistuksilla olisi ollut suora vaikutus kuntien yt-neuvotteluihin.

– En usko, että ne ovat suoraan vaikuttava tekijä, mutta johtanevat siihen, että monissa kunnissa muodostuu tänä vuonna alijäämää.

Kuntaliiton Hakolan mukaan verokorttiuudistus on aiheuttanut kuntien verotuloihin vajetta selvästi enemmän kuin tulorekisteriin liittyvät ongelmat. Verokorttiuudistuksessa poistettiin kokonaan sivutuloverokortit ja toisaalta kuukausittaiset tulorajat, joiden ylittämisestä perittiin korkeampaa lisäveroprosenttia. Kaikille tuli vain yksi veroprosentti koko vuodeksi.

– Tulorajat eivät ylity kuukausitasolla vaan vasta mahdollisesti loppuvuodesta, jos vuosituloraja menee yli, Hakola selittää.

Osa verotuloista tulee kunnille siis ensi vuoden puolella joko tammikuussa tai alkusyksystä, kun maksetaan jäännösveroja eli niin sanottuja mätkyjä.

Verohallinnon mukaan uudistuksesta on aiheutunut aivan looginen ja odotettavissa ollut seuraamus eli ennakonpidätyksen kertyminen ei ole ollut yhtä etupainotteista kuin aiemmin.

– Toinen vaikutus, jota odotetaan, on että ennakonpidätyksiä ei kerry kokonaisuudessaan niin suurta määrää kuin aikaisemmin, mutta vastaavasti veronpalautuksiakin maksetaan toiseen suuntaan aiempaa vähemmän, sanoo johtava veroasiantuntija Sami Varonen Verohallinnosta.

Verohallinto tavoitteli verouudistuksella sitä, että veronmaksajilta kertyisi vero tasaisemmin oikeaan aikaan, mutta uudistuksen vaikutuksia ei Hakolan mukaan arvioitu riittävän hyvin veronsaajien näkökulmasta.

Verohallinnon Varonen sanoo olevansa pahoillaan, etteivät verotuksen asiantuntijat nostaneet vaikutuksia selvemmin esille, vaikka ne olisivat olleet helposti pääteltävissä.

– Olisi kunnille paljon helpompaa, jos ne olisivat voineet ennakoida tätä jollakin tavalla, hän myöntää.

Tulorekisterillä korvattiin erinäisille tahoille, kuten Verohallinnolle ja työeläkeyhtiöille, erikseen annettavat ilmoitukset. Sen käyttöönottoon liittyvissä ongelmissa on Verohallinnon mukaan kyse siitä, että joillakin yrityksillä on ollut vaikeuksia tuottaa materiaalia, jota pystyttäisiin tulorekisterissä ottamaan vastaan ilmoituksina. Verohallinnosta odotetaan, että ilmoitusviiveet tasaantuvat pikkuhiljaa samalle tasolle kuin ennen uudistusta.

Isot valtionosuusleikkaukset ja heikko kuntien verotulon kehitys muun muassa kilpailukykysopimuksen takia ovat Kuntaliiton mukaan merkittävimpiä syitä kuntien nykytilanteeseen.

Ensi vuoden alku ei ole tuomassa suurta muutosta kuntien taloustilanteeseen. Vaikka esimerkiksi valtionosuuksiin on luvassa reilun miljardin lisäys, Kuntaliitto arvioi, että kuntatalouteen jää noin miljardin euron vaje, jotta lakisääteiset tehtävät pystyttäisiin hoitamaan.

– Yt-neuvotteluja on koko ajan käynnissä kunnissa, ja varmaan sama kehitys jatkuu. Kunnissa järjestellään toimintaa ja tehdään rakenteellisia uudistuksia, mutta en tiedä, miten paljon tulee henkilöstövaikutuksia, Kuntaliiton Hakola sanoo.
STT–Saila Kiuttu