Politiikka

”Työmarkkinoilla edelleen ikärasismia” – SDP:n Ihalainen esittää sukupolvisopimusta

Jari Soini
Jari Soini
Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen puhui tänään Pieksämäen vanhusneuvoston 100-vuotisjuhlapuheessaan vanhusten asemasta.

Ihalainen painotti puheessaan, että ikääntyminen on nähtävä voimavarana eikä yhteiskunnan kustannuseränä.

Työmarkkinoilla on edelleenkin myös ikään perustuvaa syrjintää – ikärasismia. Tämä näkyy monella mittarilla mitattuna.

– Tutkitusti on havaittu muun muassa se, että jos joudut jäämään yli 55-vuotiaana työttömäksi, kynnys saada uusi työpaikka nousee korkeaksi ja yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa tutkitusti matalampi kuin muun muassa Ruotsissa, Ihalainen sanoi.

– Löytyy myös monia yrityksiä, jotka ovat tehneet ikääntyneiden osaamisesta ja elämänkokemuksesta yrityksen tuloksen tekemisen menestystekijän. Muun muassa laadukkailla ikäohjelmilla, työaikapankilla ja kuntoutustoimilla on nostettu keskimäärin työstä lähtöikää merkittävästi.

Vanhempien ihmisten osaamista ei vieläkään arvosteta tarpeeksi.

Ihalainen totesi, että työelämässä ei arvosteta vieläkään riittävästi vanhempien ihmisten osaamista, elämänkokemusta ja työpanosta.

– Jos työelämä ei tarjoa ihmisille arvokasta, omiin voimavaroihin mitoitettua joustavaa tapaa olla työelämässä. Siitä seuraa, että halu lähteä ennenaikaisesti eläkkeelle kasvaa. Työmarkkinat tulisi olla ikäihmisten työllistämiselle joustavammat ja armollisemmat. Kasvussa on myös niiden eläkkeelle päässeiden joukko, joita omilla ehdoillaan tekee paluuta työelämään haluttuina työntekijöinä muun muassa sijaistajana.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon miesten ja naisten välillä muun muassa työmarkkinoilla, mutta myös eri sukupolvien välillä. Esimerkiksi työeläkejärjestelmässä on yli ikäpolvien ulottuva keskinäinen vastuu.

Ihalainen esitti, että tätä tavoitetta saattaisi vankistaa poliittisten päättäjien, työmarkkinatoimijoiden ja kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien nuoriso- ja eläkeläisjärjestöt, sukupolvisopimus. 

Sen idea olisi sitouttaa yhteiskuntamme arvojen ja keskeisten tavoitteiden pohjalta ikäpolvet ylittävään periaatelinjauksiin turvallisemman ja paremman Suomen rakentamiseksi tavoitteet tukisivat sukupolvien välistä solidaarisuutta alkaen varhaiskasvatuksesta – työn kautta ja päättyen arvokkaan vanhuuden turvaamiseen.

”100-vuotiaan Suomen yhteinen tahtotila.”

Tällainen sukupolvisopimuksen valmistelu olisi Ihalaisen mielestä 100-vuotiaan Suomen yhteinen tahtotila siitä, että arvostetaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia ja tämän päivän palkansaajia ja yrittäjiä sekä annetaan toivoa ja tukea nuorille ja maahanmuuttaneille – tulevaisuuden tekijöille. Ohjelman tulisi valmistua niin, että se jättäisi jäljen seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Olen usein joutunut sellaisten kysymysten eteen mitä on hyvä elämä ja paljonko onnellinen elämä maksaa? Olen vastannut, että parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia. Arvokas elämä ei synny itsekeskeisyydestä tai vain taloudellisesta turvasta. Ihmisten tulee kokea olevansa tarpeellisia, osa yhteisöllisyyttä ja voida toteuttaa itseään.

– Tutkitustikin onnellisuuden tekijöitä on monia ja ihmiset voi niitä arvottaa eri tavalla. Suomalaisten onnellisuuden mittapuussa korkealle sijoittuu mm. perhe-elämä, hyvä terveys, hyvät ihmissuhteet, rakkauden kokemus, turvattu perustoimeentulo, mielekäs työ, luonnosta nauttiminen, vapaa-aika ja harrastukset.

Ihalainen totesi lopuksi, että pahinta on, jos ihmiset, esimerkiksi nuoret ja vanhukset kokevat yksinäisyyden ja välittämisen puutetta.

– Tällä kaikella yritän kertoa, että taloudellisen ja sosiaalisen turvan ja palvelujen lisäksi ja tässä kuvatuilla asioilla on hyvän elämän kannalta suuri merkitys. Me tarvitsemme itsekkyyden sijasta välittämisen yhteiskuntaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat