Yhteydenotoissa esiin nousseet ongelmat liittyvät muun muassa siihen, että palkkaa ei ole saatu ollenkaan, työnantaja ei suostu sitä maksamaan tai on tehty nollatuntisopimuksia ja suullisia työsopimuksia, kertoo työsuhdeneuvonnan lakimies Niko Ohvo.

– Useimmiten ongelmana on se, että työntekijät ottavat yhteyttä kun ongelmat ovat jatkuneet jo kauan. Jos tähän puututtaisiin ennakoivasti, niin ongelmat olisivat helpommin ratkaistavissa, Ohvo kertoo.

Suurin osa yhteydenotoista koskee palvelualaa – neuvontaan soittavat enimmäkseen siivoojat, tarjoilijat ja avustajat. Juuri palvelualat tarjoavat ulkomaalaistaustaisille usein heidän ensimmäisen työpaikkansa Suomessa.

– Työsopimusta ei ole välttämättä edes englanniksi, ja annetaan myös harhaanjohtavia tietoja. Vähintäänkin keskeiset ehdot pitäisi antaa työntekijälle ymmärrettävästi, Ohvo sanoo.

Näitä ovat esimerkiksi työsuhteen kesto, palkka ja työaika.

Yhteydenottajista suurin osa on kotoisin Euroopasta. Suhteutettuna Suomessa työskentelevän ulkomaalaisväestön määrään eniten palveluun ottivat viime vuonna yhteyttä Afrikasta saapuneet ja vähiten Virosta kotoisin olevat työntekijät.

– Virolaiset osaavat selvittää itsekin näitä asioita omien verkostojensa kautta, Ohvo kertoo.

Ongelmana on usein se, että Suomen yhteiskuntaa tuntemattomilla ei ole tietoa aina edes työehtosopimusten olemassaolosta.

– Työnantajat saattavat kysyä, että paljonko haluat palkkaa, ja esimerkiksi ylitöihin joudutaan, eivätkä työnantajat halua maksaa ylityölisiä. Ei uskalleta myöskään sanoa vastaan paikan menettämisen pelossa eikä tiedetä omia oikeuksia.

Työsuhdeneuvonta auttaa työntekijöitä antamalla neuvoja ja ohjaa heitä eteenpäin, jos tarvetta on.

SAK:n ja Helsingin kaupungin lisäksi mukana työsuhdeneuvonnassa ovat Espoon ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-toimisto, Uudenmaan ely-keskus, Helsingin seudun kauppakamari ja monikulttuurijärjestöjen verkosto Moniheli.