Valmispatonki tai mikrokeitto lähikaupasta, pieni sipsipussi ja suklaapatukka pahimpaan nälkään tai pelkän kahvin voimin työskentely koko päivän. Kuulostaako tutulta?

Suomalaisten aikuisten ravitsemus on parantunut menneistä ajoista, mutta paljon on vielä petrattavaa. Työikäisten ruokailun syntilistaan lukeutuvat yhä liika suola ja tyydyttynyt rasva.

- Vain harva noudattaa ihan täysin ravitsemussuosituksia, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Satu Jyväkorpi.

Punaisen lihan, lihavalmisteiden ja suolan määrää tulisi puolestaan vähentää.

JYVÄKORVEN mukaan viitteitä on saatu siitä, että vuoden 2024 lopulla julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset ovat ohjanneet ihmisiä kohti terveellisempiä valintoja, mutta systemaattinen tieto asiasta uupuu.

- Kaupparyhmistä on tullut sellaista viitettä, että prosessoituja lihatuotteita käytettäisiin vähän vähemmän ja kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö olisi lisääntynyt jonkin verran, hän sanoo.

Työpäivän aikaisella ruokailulla ja ruokavalinnoilla on vaikutusta muun muassa vireyteen ja jaksamiseen sekä pidemmällä aikavälillä työkykyyn. Käytännössä ruokatauon pitäminen ja terveyttä edistävä ruokailu voi kuitenkin olla joissakin töissä ja tilanteissa hankalaa.

Heikoimmat työaikaisen ruokailun mahdollisuudet ovat matalapalkkaisilla ja fyysisesti raskailla aloilla.

- Tällaisissa työntekijäryhmissä on enemmän terveyshaasteita, ja heillä on yleensä pienempi mahdollisuus käyttää sellaisia ruokapalveluita, missä tarjotaan terveyttä edistävää ruokaa, Jyväkorpi sanoo.

HENKILÖSTÖRAVINTOLASSA lounastavat tekevät tyypillisesti lähempänä ravitsemussuosituksia olevia ruokavalintoja verrattuna muualla lounastaviin.

Esimerkiksi työikäiset miehet valitsevat henkilöstöravintolassa useammin tuoreita kasviksia ja kalaruokia kuin muissa lounaspaikoissa ruokailevat, kertoo suositusryhmän puheenjohtaja, ruokapalveluiden ravitsemusasiantuntija Nina Halonen Ammattikeittiöosaajat ry:stä tiedotteessa.

- Tarjonta luo myös kysynnän. Kun on paljon kasviksia ja kasviperäisiä ruokia tarjolla, niitä myös otetaan, Jyväkorpi sanoo.

Työaikainen ruokailusuositus tarjoaa käytännöllisiä ohjeita terveyttä edistävän ruokailun toteuttamiseen erityyppisissä töissä. Eri ohjeissa ja vinkeissä toistuu muun muassa kasvisten roolia painottavan lautasmallin toteuttaminen.

- Lautasmalli toimii hyvänä ohjenuorana niin aterian koostamisessa henkilöstöravintolassa kuin eväsruoan kokoamisessa, sanoo työryhmän jäsen, tutkija Nina Nevanperä Työterveyslaitokselta.

TYÖNANTAJAT voivat tukea työvuorojen aikaista terveyttä edistävää ruokailua hyvin monin tavoin. Parhaassa tilanteessa koko työpaikan ruokakulttuuri on terveyttä edistävää.

Monilla työpaikoilla on käytössä lounasetu, jolla voi maksaa myös ruokakaupasta ostettuja aterioita. Ruokakaupasta voi ostaa lounasedulla ruokatauolle muun muassa lämpimiä aterioita ja kylmiä salaattiannoksia, mutta verottajan ohjeiden perusteella ei esimerkiksi irtohedelmiä.

Jyväkorven ja Nevanperän mukaan lounasedussa on tässä suhteessa korjaamisen varaa.

Teksti: STT/Mia Peltola, Hannu Aaltonen