Selvitysryhmän mukaan opettajatiedonkeruu on tällä hetkellä riittämätöntä luotettavan ja ajantasaisen tilastoinnin ja seurannan näkökulmasta. Nykyinen tiedonkeruu perustuu kolmen vuoden välein tehtävään kyselyyn.

-  Tietovaranto tukee koulutustarpeiden ennakointia, kansallista koulutuksen kehittämistä, kasvatuksen ja koulutuksen arviointia, sekä opettajakoulutuksen ja koulutuksen tutkimuksen kehittämistä, selvitysryhmä toteaa raportissa.

-  Luotettavan ja ajantasaisen rekisteripohjaisen tiedonkeruun tarve on ilmeinen, eikä sille ole olemassa hyviä vaihtoehtoja.

-  Opettajarekisterin edistämiseen on selkeät perustelut. Odotan mielenkiinnolla tulevan lausuntokierroksen palautetta opettajarekisteristä, selvitys ja koulutuskentän lausunnot antavat pohjan päätöksille asiassa, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo tiedotteessa.

Opettajarekisterin kehittämistyön arvioidaan kestävän noin viisi vuotta. Perustamiskustannuksien arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa, minkä lisäksi rekisterin vuosittainen ylläpito voisi ensimmäisten vuosien aikana maksaa noin 500 000 euroa.

-  Opettajarekisterin kustannukset olisivat merkittävät. Lisäksi opettajarekisteri vaatisi opettajien tietojen keräämistä paikallistasolla, mikä aiheuttaisi lisätyötä niille tahoille, jotka tallentavat tiedot tietojärjestelmään, kustannusarviota luonnehditaan tiedotteessa.

Selvitysryhmä kuitenkin huomauttaa, että rekisterin myötä voitaisiin luopua kerran kolmessa vuodessa tehtävästä kyselystä, joka kustantaa 250  000 euroa. Myös se vie opetushenkilöstön työaikaa, jonka hintalapun arvioidaan olevan niin ikään neljännesmiljoonan luokkaa.

Selvitysryhmän mukaan rekisterin valmistelun aloittamisella on kiire.

-  Rekisteriä ei ennätetä perustaa tällä hallituskaudella, mikäli asiaan liittyvää valmistelua ei aloiteta välittömästi. Vaarana on, että rekisterin perustaminen viivästyy useita vuosia. Tällöin opettajiin liittyvää luotettavaa ja eheää tietoa ei ole saatavilla verrattain pitkään aikaan.

– Nyt on tärkeää, että hallitus ryhtyy pikaisella aikataululla valmistelemaan tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia ja rakentamaan pohjaa rekisterille. Esitys pitää saada ensi syksynä eduskunnalle, jotta rekisteri saadaan tällä hallituskaudella perustettua, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii tiedotteessa.

Kuten selvitysryhmäkin toteaa, rekisteri tarvitaan OAJ:nkin mukaan koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi. Jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan turvata oikeus kelpoiseen opettajaan, tarvitaan tieto kelpoisten opettajien määrästä sekä viroista ja toimista, joista kelpoinen opettaja puuttuu.

– Vain tämän tiedon avulla pystytään luomaan painetta opettajankoulutuksesta vastaaville korkeakouluille koulutusmäärien korjaamiseksi. Yhteiskunnalle tulee kalliiksi, jos tämä tieto puuttuu. Nyt opettajatarpeita ennakoidaan aivan usvassa, mutu-tiedon varassa, Luukkainen sanoo.

– Kuluja arvioitaessa on otettava huomioon nykyisten tiedonkeruiden kulut, jotka rekisterin myötä säästyvät, ja siksi pitkällä aikajänteellä selvityksenkin mukaan rekisteri todellisuudessa tuo säästöjä, Luukkainen näkee.

– Mikäli asiaa haluttaisiin edistää, on jo lainkin mukaan selvää, että uusista velvoitteista aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille ja koulutuksen järjestäjille, koulutuksen järjestäjiä edustavien järjestöjen edustajat – Suomen Kuntaliitto, KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, Sivistystyönantajat, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO – sanovat yhteisessä tiedotteessaan.

Heidän mielestään laaditussa selvityksessä jää perustelematta, mikä tärkeimmäksi mainittu julkinen etu keskitetyssä rekisterissä olisi. Rekisteristä saatavat mahdolliset hyödyt vaikuttavat syntyviin kustannuksiin nähden pieniltä. Lainsäädäntötyön aloittaminen edellyttäisi koulutuksen järjestäjiä edustavien järjestöjen edustajien mukaan rekisteriin liittyvien asioiden pitkäjänteisempää ja syvällisempää selvittämistä.