Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Työterveyslaitoksen tutkimus: Kunta-alan työntekijöiden työpaineet ja -stressi on vähentynyt, mutta nuorten työntekijöiden mielenterveys huolettaa

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Aiempaa harvempi kunta-alan työntekijä kokee työpaineita, työstressiä tai huolta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Asia selviää Työterveyslaitoksen Kunta10-seurantatutkimuksesta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan käännettä parempaan voi osaltaan selittää sote-uudistus, jonka yhteydessä sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi kuntien palveluksesta hyvinvointialueille Helsinkiä lukuun ottamatta.

- Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan, sillä myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso sanoo Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan myös työn eettinen kuormittavuus oli kuntatyöntekijöillä hieman laskussa.

KYSELYYN vastanneiden kokemukset työkyvyn kehityksestä vaihtelivat ikäryhmittäin. Yli 50-vuotiailla työkyky oli kehittynyt parempaan päin, mutta alle 40-vuotiaista työkykynsä alenneeksi katsovien osuus kasvoi voimakkaasti vuosien 2016-2022 aikana. Tuoreimmassa kyselyssä alle 40-vuotiaiden lukema oli vuoden 2022 tasolla.

Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan huolta herättää erityisesti nuorien kuntatyöntekijöiden mielenterveys. Alle 30-vuotiasta vastaajista neljäsosa koki joko masennus- tai ahdistuneisuusoireilua tai molempia. Tilanne ei ole kehittynyt kahden vuoden takaisesta, sillä sama lukema saatiin myös vuoden 2022 kyselyssä.

Kunta10-tutkimuksen johtajan Jenni Ervastin mukaan havaittu kehityskulku vastaa pitkälle myös Kelan sairauspäivärahatilastoissa havaittua.

-  Siinä näkyy voimakasta kasvua erityisesti nuorten naisten mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa noin vuodesta 2016 lähtien. On loogista, että naisvaltaisen kunta-alan trendi seuraa työikäisten naisten kansallisen trendin kehitystä, Ervasti sanoo Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

ENTISTÄ useampi kasvatus- ja opetusalalla työskentelevä vastasi kyselyssä kokeneensa asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivallasta tai uhkatilanteesta kertoneiden vastaajien määrä on kasvanut vuodesta 2020 lähtien.

Erityisopettajista jopa 82 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteen viimeisen 12 kuukauden aikana. Varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista sekä peruskoulun alaluokkien opettajista ja koulunkäyntiavustajista vastaavaa raportoi 68 prosenttia vastaajista, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta aiemmin.

Kunta10-seurantatutkimukseen osallistuu 11 Suomen kaupunkia. Suomen suurimpaan kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Kahden vuoden välein toteutettavaan kyselyyn vastasi tänä vuonna hieman yli 52  000 työntekijää eli noin 68 prosenttia tutkimuskuntien palveluksessa olevista vakituisista tai pitkäaikaisesti sijaisena toimivista työntekijöistä.

Tutkimuksessa seurataan henkilöstön hyvinvointia, terveyttä ja työtä sekä näissä tapahtuvia muutoksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE