– Työllisyys heikkenee edelleen ja työttömyys nousee. Korkeakoulutettujen työttömien määrä lähenee viimeisen kymmenen vuoden huippulukuja ja vastavalmistuneilla työttömyys kasvaa, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen summasi tällä viikolla mediatilaisuudessa.

Kaikkiaan työllisiä oli lokakuussa 32 000 vähemmän ja työttömiä noin 33 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli noussut 8,7 prosenttiin, mutta Sorjosen mukaan tämä Tilastokeskuksen luku ”ampuu liian korkealle”, joten se voi tarkentua alemmaksi.

– Yhtä kaikki tilanne on se, että meillä ei ole mitään merkkejä siitä, että käännettä olisi näkyvissä tällä hetkellä parempaan. Työllisyys on heikentynyt, uskallan väittää, pidempään kuin missään talousennusteissa on ennustettu.

Kokoaikaisesti lomautettuja oli lokakuussa noin 21 690 eli noin 500 enemmän kuin vuosi sitten. Silmiinpistäväksi Sorjonen nostaa sen, että korkeakoulutettujen lomautettujen määrä kuitenkin nousi yli 1 100:lla.

– Se tarkoittaa sitä, että muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautettujen määrä on vähentynyt. Tämä on yllättävä kuvio, koska yleensä tilanne on toisinpäin.

TYÖTTÖMIÄ työnhakijoita oli lokakuussa noin 28 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on jatkanut tasaista nousuaan vajaa kaksi vuotta.

– Trendissä ei ole mitään taittumisen merkkejä: työttömyys posottaa koko ajan ylöspäin. Matkaa koronakriisin aikaiseen huippuun on vähän päälle 12 130 eli sitä ei olla ihan heti ylittämässä.

Mutta taas: korkeakoulutetuilla tilanne on hieman toinen. Akava seurasi viime kesänä tarkkaan sitä, meneekö korkeakoulutettujen työttömyys koronahuipun ylitse. Työttömiä oli lokakuussa noin 8 200 enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Nyt se on mennyt heittämällä yli. Kesällä ei käynyt mielessäkään se, että työttömyys voisi nousta vuoden 2016 aikaisempaan huippuun. Nyt näyttää hyvin todennäköiseltä, että siitä mennään ylitse lähikuukausien aikana, Sorjonen arvioi.

Alemman korkeakouluasteen suorittaneilla tämä työttömyyshuippu on itse asiassa jo ylitetty.

MUIDEN KUIN korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa tasaisesti. Yleensä heidän työttömyytensä alkaa kääntyä laskuun ennen kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä alkaa vähentyä.

– Nyt ei ole mitään merkkiä, että työttömyyden ylämäki olisi edes hidastunut. Tämä viittaa siihen, että korkeakoulutettujen työttömyyden huippu osuu varmaankin ensi vuoden puolelle kevääseen, Sorjonen ennakoi.

Vastavalmistuneiden asema näyttää tilastojen valossa lohduttomalta, kun työtä on yhä vaikeampi löytää. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla vastavalmistuneilla muista poiketen työttömyyden koronahuippu on jo saavutettu.

– Ja menty siitä yli reippaasti niin, että nyt ollaan vuosien 2015 ja 2016 työttömyyshuipun tasolla lähikuukausina. Ei hyvältä näytä, Sorjonen toteaa.

KEITÄ NÄMÄ työttömät korkeakoulutetut sitten ovat? He työskentelevät lähinnä teknis-taloudellisilla aloilla, kuten ict:n parissa, rakennusalalla ja arkkitehteinä. Uutena ryhmänä joukkoon on tullut Sorjosen mukaan sosiaali- ja terveyssektorin osaajia.

Hän arvioi, että korkeakoulutettujen työllisyyttä nakertaa se, ettei kasvunäkymien puuttuessa panosteta liiemmin uuden uuden kehittämiseen.

– Hallinnossa vähennetään myös väkeä säästötoimien takia. Siellä työskentelee pääasiassa korkeakoulutettuja eli lisää työttömiä on tulossa.

MITEN HELPOTTAA työttömäksi jäävän tilannetta? Akava esittää maan hallitukselle, että työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuutta lisättäisiin. Nykyiset rajoitukset ovat keskusjärjestön mielestä liian tiukkoja.

– Iso määrä työttömiä saa vuosittain kielteisen päätöksen opiskeluhakuunsa liittyen. Haluamme muuttaa tilannetta niin, että opiskelu olisi helpompaa työttömyyden aikana, Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra totesi mediatilaisuudessa.

Päätoimisella opiskelijalla ei ole nykyisin oikeutta työttömyysetuuteen. Akavaa toivoo kriteerien höllentämistä, jos työtön tähtää esimerkiksi uuteen ammattiin.

Työttömyysturvan aikana voi suorittaa lyhytkestoisia opintoja puolen vuoden ajan. Akavan mielestä aikaa voisi pidentää esimerkiksi kymmeneen kuukauteen tai vuoteen.

– Tarvitaanko ylipäänsä rajoituksia, koska työttömällä on olemassa niin työnhaku- kuin työn vastaanottovelvoitekin? Onko siitä hirveästi haittaa, jos työttömyysturvan aikana olisi hyvinkin laaja oikeus opiskella, Kopra kysyy.