– Saamme säännöllisesti yhteydenottoja siitä, että etsitään esimerkiksi tietyn alan ammattilaisia. Meiltä kysytään, että jos voisimme auttaa siinä. Tällä hetkellä laki ei anna meille mahdollisuutta välittää tietoa meidän työttömille jäsenillemme, korkeasti koulutettujen Koko-kassan johtaja Outi Mäki kertoo.

Avoin työttömyyskassa A-kassa ja työttömyyskassa YTK saavat samanlaisia kyselyjä, kertovat niiden johtajat Irene Niskanen ja Auli Hänninen.

– Eri puolilta Suomea saattaa tulla kyselyjä, että meillä olisi täällä työtä tarjolla, olisiko teillä vinkata työnhakijoita, A-kassan Niskanen kertoo.

Työttömyyskassalain ensimmäisessä pykälässä seisoo lause, joka sitoo kassojen kädet: ”Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa.” Kiteytetysti kassojen ydintehtävä on etuusmaksujen toimeenpano ja siihen suoraan liittyvä toiminta.

ALKUVIIKOSTA YTK polkaisi käyntiin kampanjan, joka patistelee muuttamaan lakia. YTK Työttömyyskassan jäsenilleen tekemään kyselyyn vastasi yli 18 000 ihmistä, joista 80 prosenttia kannatti sitä, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että työttömyyskassat saisivat auttaa jäseniään työllistymään.

Muutosta kannatetaan kassakentällä laajasti – se on myös Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n kärkiehdotuksia työttömyysturvan kehittämiseksi tulevalla hallituskaudella.

Myös työmarkkinajärjestöt sekä palkansaaja- että työnantajaleirissäkin tuntuvat näkevän muutoksen positiivisena. Hänninen kertoo keskustelleensa aiheesta laajalti eri tahojen kanssa etujärjestöistä virkamiehiin, eikä avausta vaikuta suoranaisesti vastustavan kukaan. Samaa raportoi TYJ:n hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Outi Mäki.

– Sanoisin, että suhtautuminen on avointa, mutta mietiskelevää. Mahdollisuus työllistymisen tukemiseen vaatisi lakimuutoksen ja työttömyyskassoilta tehtävien uudelleenmietintää. Siinä on vielä kysymysmerkkejä, että miten se mahdollisuus sinne lakiin kirjattaisiin, hän sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoo Demokraatille pitävänsä aloitetta hyvänä ja rakentavana. Hän katsoo, että muutoksesta voisivat hyötyä kaikki – työvoiman saatavuuden ongelmista kärsivät työnantajat, työtä hakevat työttömät sekä laajemmin koko yhteiskunta. Hyötyjiksi Pylkkänen mainitsee myös työttömyyskassojen talouden sekä kansantalouden.

– Meidän täytyy katsoa tämän hetkistä työmarkkinoiden tilannetta kaikista suunnista. 75 prosenttia työantajista kokee työvoiman saatavuusongelmia. Meidän on pakko kääntää jokainen kivi ja katsoa, mitä on tehtävissä, että virtaus kulkee työttömyydestä poispäin, Pylkkänen sanoo.

TYÖTTÖMYYSKASSOISTA painotetaan, että tarkoitus ei ole mennä kilpailijaksi julkisten työvoimapalvelujen tontille.

Kolmikko Auli Hänninen, Outi Mäki ja Irene Niskanen näkevät työttömyyskassojen roolin puhtaasti julkista palvelua tukevana ja täydentävänä. Niskanen kuvailee, että kassoilla olisi mahdollisuus tarjota hyvinkin yksityiskohtaisesti ja räätälöidysti tukea juuri omalle asiakaskunnalleen.

– Meille on kertynyt paljon dataa ihmisistä siinä kohtaa, kun he jäävät työttömäksi. Tunnemme ihmiset ja näen, että pystyisimme tietojemme avulla tukemaan heidän työllistymistään siinä heti ja mahdollisimman nopeasti niin, että työttömyysjakso jäisi lyhyeksi. Ajattelen, että tämä voisi tukea sitä, että julkisia resursseja pystytään kohdentamaan vielä paremmin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseen, Auli Hänninen puolestaan sanoo.

Olennaista kolmikon mukaan on sekin, että lakimuutos olisi nimenomaan mahdollistava, ei velvoittava.

– Koska lainsäädäntö ei olisi velvoittava, se olisi myös omakustanteinen. Mehän emme hae tähän yhteiskunnan rahoitusta, vaan se maksettaisiin kassojen jäsenmaksutuotoilla, Irene Niskanen sanoo.

Mahdollistavuus tarkoittaa sitäkin, että kukin kassa saisi päättää itse ryhtyykö se ylipäätään tarjoamaan työllistymistä tukevia palveluja. Kassojen päätettävissä olisi myös se, millaista palvelu käytännössä olisi.

– Kassoilla on erilaiset jäsenkunnat, joilla voi olla erilainen tarve palveluille, Outi Mäki huomauttaa.

YTK Työttömyyskassan jäsenistö on hyvin kirjava joukko, sillä siihen kuuluu työntekijöitä laajasti eri aloilta. A-kassa syntyi viime vuonna, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät. Jäsenissä on edustettuna laaja kirjo ammatteja rekkakuskeista teollisuuduunareihin ja muusikoihin. Korkeasti koulutettujan Koko-kassan jäsenet taas ovat esimerkiksi ylempiä toimihenkilöitä, esimiehiä ja asiantuntijoita.

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN yhteisjärjestö TYJ:n kuvauksen mukaan työllisyyden edistäminen ja tukeminen voisi tarkoittaa työttömyyskassoille mahdollisuutta tarjota jäsenilleen esimerkiksi valmennuksia, koulutuksia, työnhaun ohjeistusta ja tiedottamista avoimista työpaikoista.

Miltä se näyttäisi käytännössä? A-kassan, YTK:n ja Kokon kassanjohtajat arvioivat, että omia sähköisiä asiointikanavia hyödynnettäisiin ja kehitettäisiin. Niissä kassojen jäsenet joka tapauksessa käyvät vähintään kerran kuussa. Auli Hänninen sanoo, että jäsenet voisivat ehkä jatkossa täydentää sinne myös ”CV-tyyppisiä tietoja”.

– Kumppaneiksi haluaisimme työnvälitysfirmoja, työnantajia ja erilaisia tahoja, joilla on dataa avoimista työpaikoista. Sähköisessä järjestelmässä voisimme vinkata jäsenille, että hei, sinun alueellasi olisi sinun työkokemuksellasi ja koulutuksellasi tällaisia työpaikkoja auki, Auli Hänninen kuvailee.

Irene Niskanen huomauttaa, sähköisissä järjestelmissä jäsenillä olisi luonnollisesti myös mahdollisuus määritellä, millaista palvelua heille saa kohdentaa ja miten esimerkiksi heidän tietojaan saa luovuttaa. Niskanen tuumii, että ainakin A-kassan jäsenistä monet yhdistävät mielessään kassan ja ammattiliitot, joiden kanssa kassa tekee yhteistyötä.

– Monilla jäsenillä on sellainen käsitys, että me pystymme vaihtamaan tietoja liittojen kanssa, mutta nythän me emme pysty. Monet taustaliitot myös tarjoavat koulutuksia, rekrytointivalmennuksia ja muitakin sellaisia palveluja, joista me voisimme hyvin vinkata, Niskanen sanoo ja toteaa, että myös esimerkiksi Työväen sivistysliitto TSL voisi olla mahdollinen yhteistyökumppani.