Osa muutoksista on nuijittu jo eduskunnassa, osaa muutoksista vielä valmistellaan.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo, että työttömyysturvaa koskevat hallituksen leikkaukset iskevät eniten lapsiperheisiin sekä osa-aika- ja pätkätöitä tekeviin.

-  Ja sitten kaikista eniten lapsiperheisiin, joissa tehdään osa-aika- ja pätkätöitä, Villman sanoo.

-  Jos ajatellaan tulotason menetystä, luulenpa, että ansiosidonnaisella oleva prosentuaalisesti voi hävitä eniten, mutta kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvat leikkaukset koetaan vakavimpana, hän sanoo.

Sekä TYJ että Labore ovat tehneet erilaisia laskelmia siitä, miten leikkaukset kohdistuvat eri tilanteissa oleviin ihmisiin.

ANSIOPÄIVÄRAHAN, työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja liikkuvuusavustuksen lapsikorotukset poistuvat huhtikuussa. Nykyisin lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Tällä hetkellä lapsikorotus on 150-285 euroa kuukaudessa riippuen lasten määrästä.

-  Näen, että tässä on kyse ennen kaikkea säästötoimenpiteestä, leikkaustoimenpiteestä, Villman sanoo.

Villmanin mukaan lapsikorotuksen poisto on hallituksen ensimmäisen työelämään liittyvän säästökokonaisuuden euromääräisesti merkittävin säästötoimi.

-  On laskettu, että säästetään noin 188 miljoonaa euroa, hän sanoo.

Lisäksi se osuu Villmanin mukaan todella isoon joukkoon, sillä hänen mukaansa joka kolmas päivärahan saaja sai lapsikorotusta viime vuonna.

Vaikka lapsikorotukset poistuvat vasta huhtikuussa, jo vuodenvaihteessa niihin on tulossa heikennyksiä.

Lapsikorotus laskee vuodenvaihteessa, sillä tänä vuonna lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen korotus, joka poistuu alkavan vuoden alussa. Lapsikorotuksia ei myöskään nosteta vuodenvaihteessa inflaation noustessa, sillä lapsikorotuksiin on tehty indeksijäädytykset.

Lapsilisään on kuitenkin ensi vuoden alussa tulossa korotuksia. Korotuksia on tulossa alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaan lapsilisään ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen sekä neljännen ja viidennen ja sitä useamman lapsen lapsilisään.

HUHTIKUUN alussa 300 euron suojaosa työtuloille poistuu. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vähentää työttömyysturvaa.

Huhtikuusta alkaen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Villman sanoo, että muutos koskee erityisesti osa-aika- ja keikkatyötä tekeviä ja osuu pienimuotoiseen yritystoimintaan ja osaan lomautetuista.

-  Päivärahoilla työskenteleviä on aika paljon. Vuonna 2022 ansiopäivärahan saajista 39 prosenttia työskenteli päivärahalla eli se on verrattain yleistä, Villman sanoo.

Hänen mukaansa osa-aikatyö kannattaa jatkossakin, mutta nykyisessä mallissa on ollut hyvää se, että suoja-osa on ollut selkeä ja helppo ymmärtää.

Kiema kiinnittää huomiota lisäksi muutoksen epäsuoriin vaikutuksiin. Kiema sanoo, että pitkällä aikavälillä muutos voi näkyä syrjäytymisen lisääntymisenä, kun pienikin työmäärä vaikuttaa etuuksiin ja työelämässä pysymisen kannusteet vähenevät.

-  Ongelmana on, että ekonomistien tilastollisilla menetelmillä tätä on hyvin vaikea näyttää toteen, kun meillä ei ole vertailukohtaa, mitä olisi tapahtunut ilman tätä uudistusta, Kiema sanoo.

TYÖSSÄOLOEHTO kaksinkertaistuu ja kertyy palkan määrän perusteella syyskuusta alkaen. Työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Jos työtön täyttää palkansaajan työssäoloehdon, hänellä on oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos työttömällä ei ole oikeutta peruspäivärahaan, hänellä voi olla oikeus työmarkkinatukeen.

Villman sanoo, että tarkkaa tietoa työssäoloehdon pidennyksen vaikutuksista ei vielä ole.

-  Olemme kuitenkin arvioineet, että pidennys vaikuttaa erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Nuoret eivät ehdi enää täyttämään työssäoloehtoa yhtä nopeasti kuin aiemmin. Tarvitaan useampi kesätyö, useampi pätkätyö, jotta sen ehdon voi täyttää, Villman sanoo.

Lisäksi hänen mukaansa yhä useammat pitkäaikaistyöttömät, joilla on pirstaleinen työura, ovat suuremmassa vaarassa tippua työmarkkinatuelle.

-  Lisäksi pitkäaikaistyöttömien tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että työssäoloehdon kertyminen palkkatuetusta työstä aiotaan myös lopettaa.

Syyskuun alusta alkaen palkkatuettu työ ei kerrytä lähtökohtaisesti työssäoloehtoa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 prosentin osuudella.

Jatkossa alentuneesti työkykyisen palkkatuetusta työstä kertyisi työssäoloehtoa ensimmäisen 10 työssäolokuukauden jälkeen 75 prosenttia työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista.

Työssäoloehto muuttuu syyskuussa tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Työssäoloehto alkaa kertyä kalenterikuukauden aikana maksetun palkkatulon perusteella. Työssäoloehtoa kertyy aina yksi kuukausi, jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkkatulo on vähintään 930 euroa.

Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa saadakseen on siis työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu vähintään 465, mutta alle 930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi.

Työttömyysturvaan ei myöskään tehdä indeksikorotuksia ensi vuonna, joten työttömyysturva jää kuluvan vuoden tasolla, vaikka hinnat nousisivat.

LOMAKORVAUKSEN jaksottaminen otetaan tammikuussa takaisin käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan pitämätön loma lomakorvauksena, pitämätöntä lomaa vastaava lomakorvaus siirtää työttömyystukioikeuden alkamista. Jos on esimerkiksi kuukauden verran pitämätöntä lomaa, vastaava lomakorvaus siirtää työttömyysturvan alkamista kuukaudella.

Omavastuuaikaa voidaan alkaa laskea vasta lomakorvausjaksotuksen jälkeen, eli jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Tällä hetkellä lomakorvaus ei vaikuta työttömyysturvan alkamiseen. Vain osa-aikatyöstä maksettu lomakorvaus huomioidaan päivärahan sovittelussa.

Vuoden vaihtuessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan omavastuuaika pitenee. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ansiosidonnaista päivärahaa ei saada.

Omavastuuaika pitenee vuoden vaihteessa viidestä työpäivästä seitsemään työpäivään.

-  Täytyy myöntää, että vaikea kuvitella, että se kenenkään työllistymiseen vaikuttaisi, Kiema sanoo.

JUURI ennen joulua lausuntokierrokselle lähti luonnos hallituksen esitykseksi ansiosidonnaisen porrastamisesta. Ideana muutoksessa on se, että ansiopäiväraha alenisi työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäivärahaa alennettaisiin ensimmäisen kerran, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja toisen kerran, kun sitä on maksettu 170 työttömyyspäivältä.

Ansiopäiväraha alenisi 40 päivän kohdalla 20 prosenttia ja 170 päivän kohdalla 25 prosenttia alkuperäisestä ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha ei kuitenkaan voisi olla pienempi kuin peruspäiväraha tai korotettu peruspäiväraha.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa.

Lausunnolle lähti myös ehdotus, jonka myötä jatkossa työssäoloehto ei kertyisi sellaisesta kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuudesta, joka on tullut järjestää 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättymässä.

Ikäsidonnaisiin poikkeussääntöihin liittyvät suojasäännökset ansiopäivärahan suuruudesta myös kumottaisiin. Lisäksi kumottaisiin suojasäännös, jonka perusteella 58 vuotta täyttäneen palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahan taso ei voi alentua, jos henkilö täyttää työssäoloehdon täytettyään mainitun ikärajan.

MOLEMMAT STT:n haastattelemat asiantuntijat mainitsevat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman, joita työttömyysetuuksien heikennykset eivät poista.

Kiema sanoo, että esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastus heikentää työttömäksi jäävän henkilön tuloja ja lisää kannusteita etsiä töitä. Hän kuitenkin lisää, että työllistyminen ei siitä välttämättä helpotu, jos sopivaa työtä ei ole.

-  Työllisyysaste on jo Suomessa viime vuosina kohentunut, joten on syytä epäillä, että työttömien joukkoon on päätynyt entistä vaikeammin työllistettäviä henkilöitä, mistä voi olla se seuraus, että syntyy kohtaanto-ongelma. Työttömät, jotka vielä ovat työttömiä, ei töitä niin helposti saa, Kiema sanoo.

Villman sanoo, että työllisyysvaikutuksissa on aina kyse kokonaisuudesta.

-  Siitähän on myös tutkimuksia ja tuloksia, että meillä on kohtaanto-ongelmaa: työpaikka on eri paikkakunnalla kuin työtön tai työttömällä on eri koulutus kuin missä on avoimia työpaikkoja. Tällaisiin asioihin leikkauksilla ei ole vaikutusta tai helpotusta. Ne eivät sitä kohtaanto-ongelmaa helpota, Villman sanoo.
Viivi Salminen / STT