Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

8.6.2023 10:56 ・ Päivitetty: 8.6.2023 10:56

Työuupumus vaivaa yhä useampaa – neljä keskeistä oiretta kertoo siitä

iStock

Työuupuminen ja stressin kokeminen ovat yleisempiä palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa julkaistusta aineistosta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Naisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, miehistä puolestaan kymmenen prosenttia.

Työelämätieto-palvelun aineistossa stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi. Stressaantuneen on usein vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.

Työelämätieto-palvelun aineiston mukaan työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021.

Palkansaajaväestöstä noin kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kokee työuupumusta. Työuupumus ja stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.

TYÖUUPUMUKSEN neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Aineiston perustana käytetyssä Työolobarometri-tutkimuksessa kysyttiin, miten usein vastaajat kokevat työssään näitä tunteita.

Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Myös Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa ilmenee, että työuupumus on lievästi kasvanut ja työkyky heikentynyt kesän 2021 ja talven 2022 välillä.

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU