Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa Yhdysvaltojen merkittävästä roolista sodan lopputulokseen. Tällä hetkellä Yhdysvallat vastaa noin 60 prosentista Ukrainan lännestä saamasta aseavusta.

Euroopan parlamentin USA-delegaation varapuheenjohtajana toimiva Kumpula-Natri kertoo vierailuillaan Yhdysvalloissa saaneen viestiä siitä kuinka etenkin republikaaneissa hiipuu into Ukrainan tukemiseen.

– Senaatissakin kiinnostus muihin kuin oman vaalipiirin asiohin on heikkoa. Myös Trumpin mahdollinen valinta seuraavaksi presidentiksi voisi leikata Ukrainan tukea merkittävästi.

– EN tiedä, Kimmo Kiljunen vastaa kysymykseen siitä, miten sota päättyy. Hän näkee kolme vaihtoehtoa. Näistä pahin on kriisin eskaloituminen eli lännen joutuminen osaksi taisteluja. Tähän liittyy myös kauhuskenaariona täystuho eli ydinaseiden käyttö. KIljunen muistuttaa, että rajoitettukin ydinaseiden käyttö Ukrainassa voisi johtaa täyteen ydinasesotaan.

Yksi vaihtoehto on sodan jatkuminen vuodesta toiseen. Kiljunen sanoo Venäjän olevan niin suuri, että sillä riittää fyysisiä resursseja pitkään sotaan, vaikka maa olisi jo poliittisesti häviäjä. Tämä vaihtoehto voisi Kiljusen mukaan tarkoittaa sodan muuttumista jäätyneeksi konfliktiksi.

Kiljusen mielestä paras vaihtoehto olisi Ukrainan voitto yhdessä venäläisten kanssa.

– Venäjä on elänyt jo 30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen kuolinkouristuksissa. Vielä kuitenkin tulee päivä, jolloin Venäjä muuttuu. Vasta silloin voi syntyä lopullinen rauhanratkaisu. Olen tästä skenaariosta kuitenkin optimistinen.

EU:N Venäjän suhteiden valiokunnan jäsenä toimivalla Eero Heinäluomalla on Kiljusta vahvempi usko niin Ukrainan, lännen kuin EU:kin voittoon Venäjästä.

Hän sanoo Ukrainan sodan muokanneen EU-maiden asenteita Venäjää kohtaan. Suomelle EU-jäsenyys oli osin turvallisuuskysymys jo liittymistä pohdittaessa. Nyt Heinäluoman mukaan kaikki mepit, myös isoimpien maiden, pitävät EU:ta myös turvallisuusunionina.

– Yli 90 prosenttia EU-parlamentista seisoo Ukrainan tukemisen takana. Jaamme näkemyksen, että Venäjää vastaan on toimittava yhdessä jos haluamme oikeasti pysäyttää sen etenemisen. Kukaan ei enää usko, että Venäjä-suhteita voisi hoitaa kahdenkeskisesti, Heinäluoma totesi.

– Jo nyt on olennaista pohtia, minkälaisen Venäjän kanssa länsi toimii kun rauha on aikanaan saatu aikaiseksi. Venäjä ei voi palata osaksi kansainvälistä yhteisöä, ellei se tee selvää pesäeroa menneeseen.