-  Aliurakointiketjun häntäpäässä olleen Hodes Workforcen Virosta lähetetyillä ukrainalaistyöntekijöillä ei ollut työnteko-oikeutta Suomeen. Kun palkkoja tarkasteltiin, kävi ilmi, että työnantaja varasti keskimäärin 2  000 euroa kunkin työntekijän kuukausipalkasta, Malmström sanoo STT:lle.

Työntekijät tekivät suuria työtuntimääriä, palkat olivat alle työehtosopimuksen, ja lisiä jäi puuttumaan. Kohtelu koski Malmströmin mukaan kourallista ukrainalaisia.

Hodes Workforce ei koskaan suostunut maksamaan saatavia, joten Rakennusliitto, pääurakoitsija ja Helsingin kaupunki sulkivat yhtiön pois työmaalta. Lisäksi liitto julisti yhtiön saartoon, Malmström kertoo. Saarto tarkoittaa liiton ilmoitusta, että yhtiön kanssa ei pidä Suomessa toimia.

Hotellityömaalla ukrainalaisten rakennustyöntekijöiden työnantaja oli Hodes Rental.

-  Taas sama juttu. Ukrainalaisille työntekijöille ei maksettu työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Silloin asia ratkesi niin, että väliurakoitsija maksoi puuttuvat palkat Hodes Rentalin puolesta, Malmström sanoo.

Myöhemmin vuonna 2023 Hodes Rental tuli uudelleen vastaan työmaatarkastuksissa.

-  Työntekijöiden palkkasaatavia korjattiin eräällä työmaalla Kuopiossa ja kertaalleen Turun telakalla Rakennusliiton alaisissa työehtosopimuksissa. Näissä tapauksissa Hodes Rental maksoi omille työntekijöilleen puutteet, jotka eivät olleet mittavia.

Malmström sanoo, että vuosien 2021 ja 2023 havainnot ovat vain sattuneet tulemaan esille työmaatarkastuksissa. Hän uskoo, että kuvio rakennusalalla on paljon laajempi.

-  Nämä eivät ole varmasti ainoita keissejä, vaan vain jäävuoren huippu.

HELSINGIN kaupungilta kerrotaan, että kerrostalotyömaan tapauksen tultua ilmi pääurakoitsijalta vaadittiin kirjallinen selvitys ja toimia epäkohtien korjaamiseksi.

-  Rakennusurakan urakkasopimusasiakirjoissa on kirjattu urakoitsijoille vaatimuksia, joilla pyritään estämään tämän kaltaiset tapahtumat. Valitettavasti joitakin epäkohtia ilmenee satunnaisesti, kaupunki kertoo sähköpostivastauksessaan.

Ylva kertoo, että hotellin rakennustyömaan pääurakoitsija sai Hodes Rentalin epäillyistä väärinkäytöksistä tiedon pääurakoitsijan sopimuskumppanilta, jonka alihankkijana Hodes Rental toimi. Työmaalla käynnistettiin Ylvan mukaan välittömästi toimet asian selvittämiseksi.

Hodes Workforcen tavoin myös Hodes Rentalin taustalta paljastuu omistuskuvio, joka osoittaa jälleen samoihin yhtiöihin ja henkilöihin kuin Turun telakan tapauksessa.

GreenWorkersinä nykyään tunnetun Hodes Rentalin omistaa Kiovassa kirjoilla oleva ukrainalaismies. Hän puolestaan kytkeytyy useiden yhtiöiden ja järjestelyjen kautta virolaismieheen, joka on ollut kotimaassaan vuosia viranomaisten kynsissä kryptovaluutta- ja kuoriyhtiöbisneksessään ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.

HODES Rental työllisti Teollisuusliiton mukaan ukrainalaisia telakkatyöntekijöitä Turun telakalla ainakin vuosina 2023-2024. Työntekijöitä päätyi kuitenkin työskentelemään Optima Marine -nimiseen yhtiöön, ja liiton mukaan ainakin yhden työntekijän työsuhde päätettiin tämän tiedusteltua syytä työnantajayrityksen vaihdokselle. Optima Marinen taas on aiemmin omistanut sama 29-vuotias virolaismies, joka omisti aiemmin myös Hodes Workforcen ja omistaa nykyään HSSM:n.

STT yritti jo syyskuussa tavoitella virolaisyhtiöiden vastuuhenkilöitä tuloksetta.

Malmströmin mukaan monimutkaiset yritysjärjestelyt ovat tietoista toimintaa.

-  Taitavasti yritetään piilotella sitä todellista kuviota, ja jos joku pääsee jäljille, voidaan kätevästi joku yritys pullauttaa siitä välistä pois. Jäljet katoavat. On hyvin tyypillistä rakennusalallakin, että on tällaisia yrityshimmeleitä ja bulvaaneita välissä pelkkinä niminä.

Kyse on Malmströmin mukaan hyvin tiedossa olevasta ilmiöstä.

-  Viron viranomaiset ovat ihan julkisesti sanoneet, että työperäinen hyväksikäyttö on liiketoimintamalli useissa Suomessa toimivissa virolaisissa rakennusalan yrityksissä.

Mistä se kertoo, että työehtoja polkevat, epämääräisiin järjestelyihin verhoutuvat yhtiöt toimivat Suomessa näin laajasti? Ja että toimijat selviävät paljastuttuaankin kuivin jaloin ja jatkavat samaan malliin?

-  Näyttää siltä, että Suomessa ei edelleenkään ole riittäviä keinoja puuttua tai sanktioida työntekijöiden hyväksikäyttöä, Malmström sanoo.

Hänen mukaansa epäkohtiin puuttuminen liittojen ja jopa viranomaisten taholta on ”kuin yksittäisten tulipalojen sammuttelua”.

-  Annetaan jokin nuhtelu, ja sen jälkeen ongelma vain ajautuu seuraavalle työmaalle. Yhtiö vaihtaa nimeään, mutta samat henkilöt pyörivät taustalla.

MALMSTRÖMIN mukaan työntekijöiden hyväksikäyttöä kitkisi tehokkaasti se, jos pääurakoitsija vastaisi koko alihankintaketjusta. Tämä edellyttäisi muutosta tilaajavastuulakiin, jonka mukaan tällä hetkellä kukin sopijakumppani vastaa vain omasta aliurakoitsijastaan.

-  Ainakin rakennusalalla on hyvin harvoin ongelmia pääurakoitsijan tai sen suoran sopimuskumppanin palkanmaksussa tai työsuhteissa.

Ongelmana on myös pieni kiinnijäämisen riski.

-  Ja kun jää kiinni, ei saa kunnollista rangaistusta. Aluehallintovirasto saattaa kirjoittaa yritykselle kehotuksen, että ensi kerralla sitten pitää maksaa palkkaa oikein. Ammattiliitoilla ei ole kanneoikeutta, eikä alipalkkaus ole kriminalisoitu edelleenkään.

Jecaterina Mantsinen/STT