Rein virtaa ohi romanttisesti, mutta sen varrella, Kölnin lähellä sijaitsevan Troisdorfin kaupungin teollisuusalue on tylsän harmaa. Asvaltin ja teollisuushallien peittämällä alueella 120 työntekijän Dynitec-yritys tekee ammusten sytyttimiä ja räjähdysaineita niin huomaamattomasti etteivät edes monet kaupungin asukkaat ole huomanneet tehtaan olemassaoloa aikaisemmin. Nyt monet saksalaiset ovat oppineet, että teollisuusalueen tapahtumista riippuu Euroopan turvallisuus.

Dynitec toimittaa tuotteitaan lukuisille eurooppalaisille puolustusalan yrityksille. Se on Saksan tärkein sytyttimien ja räjähdysaineiden kehittäjä ja valmistaja. Ilman sen valmistamia pieniä osia suuret ammukset eivät toimi ja jopa Ukrainan kaupunkeja suojelevat ilmatorjuntaohjukset jäävät valmistumatta. Yrityksen pitäisi nyt laajentaa tuotantoa nopeasti. Teknologiajätti Diehl, joka omistaa osan Dynitecistä, sanoo, ettei Troisdorfille vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ole eivätkä muut yritykset voi hoitaa Dynitecin toimituksia.

Diehl oli jo vuokrannut tuotantolaitoksensa ympäriltä lisätilaa voidakseen laajentaa tuotantoaan – mutta nyt kaupunginhallitus on päättänyt ottaa etuosto-oikeudella haltuunsa osan teollisuusalueesta, jolla Dynitec sijaitsee. Kristillisdemokraattien ja vihreiden äänin kaupunki haluaa muuttaa sen asuin- ja liiketiloiksi.

TROISDORFIN kunnallispolitiikka hermostuttaa nyt koko Saksaa.

– Paine tuottaa siellä on suuri, koska ampumatarvikkeet ovat todellinen pullonkaula, puolustusministeri Boris Pistorius painotti liittopäivillä, Saksan parlamentissa.

Troisdorfin ongelmat johtuvat osittain puolustusteollisuuden alasajosta kylmän sodan jälkeen. Kylmän sodan aikana Dynamit Nobel, Dynitecin edeltäjä kaupungissa, työllisti yli 4000 henkeä. Kun teollisuutta ajettiin alas, Troisdorfissakin tilaa jäi vapaaksi ja muut ottajat iskivät silmänsä alueeseen.

Jos tehdasta nyt laajennetaan, tilaa tarvitaan erityisesti uusia suojavyöhykkeitä varten – niille ei voi enää tulla asumaan.

TUOTANTOKAPASITEETIN vähentäminen johti siihen, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan Saksan teollisuus pystyi valmistamaan vain noin 100 000 tykistökranaattia vuodessa. Nyt EU tarvitsisi nopeasti miljoona ammusta pelkästään Ukrainan tarpeita varten.

Saksan aseteollisuuden toimintakyvyllä on vaikutus kansainvälisesti. Maa on maailman viidenneksi suurin aseiden viejä Yhdysvaltojen, Venäjän, Ranskan ja Kiinan jälkeen. Viime vuonna Saksa vei suuremmasta arvosta aseita kuin koskaan aikaisemmin: Saksan hallitus antoi luvan viedä aseita 12,2 miljardin euron arvosta vuonna 2023. Noin kolmannes tästä meni Ukrainaan.

Vaikka liittokansleri Olaf Scholz jarruttelee järeimpien aseiden toimittamista Ukrainaan ja uusi, varustautumista ja Ukrainan aseapua vastustava Sahra Wagenknechtin johtama puolue on nousemassa suosituksi liikkeeksi, Saksassa monilla poliittisilla johtajilla on ymmärrys uuden ajan tarpeista. Vladimir Putinin tavoitteiden tiedetään olevan Ukrainaa laajempia ja Donald Trumpin voittoa pidetään vaarana Saksan turvallisuudelle, mikä vaatii maalta uutta ajattelua.

Erityisesti puolustusteollisuudessa kapasiteettivaje on kurottava umpeen, jotta Venäjän uhka pidetään kurissa.

– Meillä on nyt noin viidestä kahdeksaan vuotta aikaa kuroa umpeen vaje – sekä asevoimissa että teollisuudessa ja yhteiskunnassa, puolustusministeri Boris Pistorius sanoi Welt am Sonntagin haastattelussa.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.