Petteri Orpon (kok.) hallituksen syksystä 2023 valmistellun suurhankkeen kaatoivat erimielisyydet siitä, miten sote-erät jaetaan.

Kuntien tehtäväksi ovat siirtyneet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä TE-palvelut. Ikonen kommentoi median tiedotustilaisuudessa perjantaina, että samalla vos-järjestelmä, jolla valtiot jakavat rahaa kunnille, meni ”lopullisesti rikki”.

– Emme kyenneet saamaan kompromissia siinä aikataulussa, jonka esityksen jättäminen eduskunnalle ennen kesätaukoa olisi vaatinut. Koska uudistuksen on tultava voimaan vuodenvaihteessa ja aikaa olisi ollut varattava myös lausuntokierrokselle, perustuslakivaliokunnalle ja poliittiselle käsittelylle, valitettavasti lykkääminen oli ainoa vaihtoehto, Ikonen kertasi.

KUN sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa, niin sanotulla sote-erällä hyvitettiin muutoksesta kunnille aiheutuneita taloudellisia menetyksiä.

Juuri sote-eristä tuli ratkaisematon kynnyskysymys. Etenkin RKP:n on epäilty vastustaneen uudistusta, koska se olisi rokottanut puolueen vahvoihin tukialueisiin kuuluvia ruotsinkielisiä Uudenmaan kuntia.

– Uudistuksessa olisi voittajia ja häviäjiä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Esimerkiksi Vaasa, Kokkola ja Pietarsaari olisivat hyötyneet siitä, Ikonen kommentoi.

Myös pääkaupunkiseudun osuutta ja painoarvoa päätöksissä on pohdittu. Ikosen mukaan kustannusvaikutus Helsingissä olisi ollut suunnilleen neutraali, Vantaa olisi hyötynyt reippaasti ja hyvinvoivat Espoo ja Kauniainen saaneet jatkossa vähemmän vos-rahaa.

Oppositiopuolueissa esimerkiksi keskustasta on esitetty epäilyjä, ettei uudistusta haluttu edistää ennen ensi huhtikuun kuntavaaleja. Useimmiten puolueet ja poliitikot pyrkivät kaikin keinoin välttämään vaalien alla tilannetta, jossa oma vaalipiiri ja kotipaikkakunta ottavat taloudellista osumaa.

– Kyllä meillä oli todellinen pyrkimys saada uudistus tällä aikataululla läpi, vaikka painetta on tullut monista suunnista. Voi sanoa, että kunnissa on ollut aika ylimitoitettujakin pelkotiloja, Ikonen muotoili.

VALTIONOSUUDET kohtelevat kuntia ylipäätään hyvin eri tavoin. Eroa voi havainnollistaa sillä, että suurista kaupungeista eniten nettoavassa Espoossa vuosittainen vos-osuus on 1350 euroa per asukas, ja taulukon toisesta päästä löytyvässä Kouvolassa se on kaksi euroa.

Oma lukunsa on soteuudistus, jonka valtio ei halunnut muuttavan kuntien taloustilannetta liikaa. Niissä kunnissa, joissa väestö on pääosin nuorta, tervettä ja hyvätuloista, sote-menot olivat paljon pienemmät kuin mitä kunnat menettivät verotuloja uudistuksessa.

Maaseutukuntien ikääntyvissä ja paljon sote-palveluja käyttävissä kunnissa on pienituloista ja suhteellisen vähän veroja maksavaa väestöä. Niiden sote-menot taas olivat paljon suuremmat kuin mitä ne menettivät verotuloja.

Sote-uudistus loikin tilanteen, jossa maan rikkaimpiin kuntiin kuuluva Kauniainen saa tänä vuonna valtionosuuksia pitkälti sote-erien vuoksi kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin kunnat keskimäärin. Toisessa päässä on pohjoissavolainen Kaavi, joka kyllä pääsi eroon isoista sote-menoistaan, mutta joutuu itse maksamaan valtionosuuksia.

Ikonen painottaa, että kyse ei ole eroista esimerkiksi suurten ja pienten kuntien tai maaseudun ja kaupunkien välillä. Jokaisessa kuntaryhmässä ympäri Suomea olisi uudistuksessa ollut sekä voittajia että häviäjiä.

MUITA isoja kysymyksiä uudistuksessa ovat tuuli- ja aurinkovoimasta saatujen tulojen tasaaminen kuntien kesken ja se, millä painoarvolla maahanmuuttajien sekä vieraskielisen väestön aiheuttamat kustannukset otetaan valtionosuuksissa huomioon.

Anna-Kaisa Ikosen mukaan nyt selvitetään, saisiko vos-järjestelmään tehtyjä joitain pienempiä muutoksia vielä tällä hallituskaudella niin, että ne tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.

– Se on kuitenkin vähän kuin laastaria avohaavaan. Jatkossa tulee varmasti tilanteita, joissa kunnat erilaistuvat, joudutaan pohtimaan niiden liitoksia ja sitä, millaisia palvelulupauksia niissä voidaan antaa.