Kanslia pitää tätä osoituksena siitä, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikkoneet eivät pysty loputtomiin pakoilemaan tekojaan.

Kanslia kiittää viestipalvelu X:ssä Suomen keskusrikospoliisia ja syyttäjäviranomaisia työstä Tordenin tuomitsemiseksi.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 38-vuotiaan Tordenin perjantaina neljästä sotarikoksesta Itä-Ukrainassa vuonna 2014 elinkautiseen vankeuteen. Yhden syytteen käräjäoikeus hylkäsi.

Hänen asianajajansa Heikki Lampela sanoo, että Torden on tuomiostaan hämmentynyt ja yllättynyt.

Lampelan mukaan Torden katsoo, ettei oikeudenkäyntiä olisi pitänyt järjestää Suomessa. Tordenin mukaan Suomi rahoittaa venäläisten tappamista ja on näin Ukrainan sodan osapuoli, Lampela kertoi STT:lle.

-  Ei ole hyvä, että vihollisvaltioiden kesken käydään oikeudenkäyntiä. Tällainen oikeudenkäynti olisi ennemmin pitänyt käydä vaikka Australiassa, Lampela sanoi.

(Tulkinta on Lampelan oma. Suomi ja Venäjä eivät ole sodassa keskenään. Myös Australia on tuominnut Venäjän Ukraina-hyökkäyksen ja rahoittanut Ukrainan taistelua yli 1,5 miljardilla dollarilla.)

Lampelan mukaan nyt olisi syytä luoda ”otollista mielialaa” Venäjän ja Ukrainan väliselle rauhalle.

Koetteko siis, että Tordenin tuomitseminen voi vaikeuttaa tilannetta?

-  Ei sitä sitä ainakaan edesauta.

SOTARIKOSSYYTTEET käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa, koska Torden otettiin kiinni kesällä 2023 Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Häntä epäiltiin kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin, sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Syytteissä oli kyse Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella syyskuussa 2014 tehdystä väijytyksestä ja tuliylläköstä, jossa kuoli 22 ukrainalaissotilasta sekä tapahtumista sen jälkeen. Venäläiset olivat aikoinaan jakaneet somessa julkisesti kuvamateriaalia, jonka perusteella sotavankeja oli silvottu ja surmattu.

Syyttäjän mukaan Torden oli apulaispäällikkönä Rusitsh-nimisessä taistelijaryhmässä, joka huijasi ukrainalaissotilaat pysähtymään tarkastuspisteellä pitämällä esillä Ukrainan lippua.

Käräjäoikeuden mukaan oli riidatonta, että Torden kuului tapahtuma-aikaan Rusitshiin ja Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan.

Torden oli myös dokumentoinut toimiaan, sekä ottanut ja levittänyt tapahtumapaikalta halventavia kuvia kaatuneista ukrainalaissotilaista.

Lisäksi Torden oli mainostanut sosiaalisissa medioissa, että Rusitsh ei anna armoa sotavangeille.

SOTARIKOSTEN rangaistusasteikko on poikkeuksellisen laaja: siitä voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta tai enimmillään elinkautinen vankeusrangaistus.

Käräjäoikeus katsoi, että Tordenin teot olivat rinnastettavissa murhaan, ja siksi lyhyempi rangaistus ei riittänyt.

Puolustus kiisti, että Torden olisi ollut johtavassa asemassa Rusitshissa, ja kertoi että hänen pääasialliset tehtävänsä olivat propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen ja humanitaarisen avun hankkiminen.

Torden itse kiistää ampuneensa laukaustakaan oikeudessa käsitellyssä väijytyksessä.

Puolustuksen mukaan Torden on joutunut Ukrainan poliittisen vainon kohteeksi.

Torden on ollut tutkintavankeudessa vuodesta 2023 lähtien. Perjantain tuomiolla hänet määrättiin pidettäväksi vangittuna.

Teksti: STT / Maria Rosvall