Yritys valloittaa pääkaupunki Kiova kuitenkin epäonnistui. EU:n johto on tänään pääkaupungissa osoittamassa tukea Ukrainalle.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo asiasta sosiaalisessa mediassa. Von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa saapuivat junalla Kiovaan.

Viime aikoina sodan rintamalinjoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Poliittisella rintamalla sen sijaan kuohuu Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin aloitettua yhteydenpidon Venäjään ohi Ukrainan.

Viime päivinä esillä on ollut Trumpin Ukrainalta vaatima sopimus harvinaisista maametalleista tai muista luonnonvaroista Yhdysvaltain aiemman tuen korvaamiseksi. Trumpin mainitsema 500 miljardin dollarin summa on kuitenkin ollut moninkertainen Yhdysvaltain antamaan apuun verrattua. Zelenskyi ei ole toistaiseksi suostunut allekirjoittaman sopimusta, koska se ei sisällä minkäänlaisia turvatakuita Ukrainalle.

Varmaa tietoa sodassa kuolleiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole. Ukrainan puolella presidentti Zelenskyi on sanonut 46  000 sotilaan kaatuneen, mutta ulkomaisissa ja medialähteissä arviot liikkuvat 50  000 ja 100  000 välillä.

Venäjältä virallista tietoa tappioista ei ole käytännössä tullut vuoden 2022 jälkeen ollenkaan. Venäläinen uutissivusto Mediazona ja Britannian yleisradioyhtiö BBC ovat selvittäneet noin 91  000 kaatuneen venäläissotilaan nimet, mutta uskovat todellisen lukumäärän olevan selvästi korkeampi.

Yhdysvaltain silloinen puolustusministeri Lloyd Austin arvioi viime vuoden lopulla kuolleiden ja haavoittuneiden venäläisten määräksi noin 700  000.

Taisteluissa surmansa saaneiden lisäksi sodan uhreihin lukeutuu myös tuhansia pääosin ukrainalaisia siviilejä.

AIKAISIN aamulla 24. helmikuuta 2022 Vladimir Putin kertoi televisiopuheessaan Venäjän aloittaneen ”sotilaallisen erikoisoperaation” Ukrainassa.

Länsimaat asettivat Venäjälle ennennäkemättömiä pakotteita ja alkoivat toimittaa Ukrainalle sotilaallista tukea. Se on kasvanut sodan kuluessa vähin erin käsittämään muun muassa pitkän kantaman tykistöraketteja, taistelupanssarivaunuja ja hävittäjiä.

Sodan yllättäen jatkuessa Venäjällä toteutettiin jo syyskuussa 2022 osittainen liikekannallepano uusien joukkojen saamiseksi rintamalle. Saman kuun lopussa Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvat Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueet, vaikka se ei ole vieläkään valloittanut niitä kokonaan.

Hyökkäysten ja vastahyökkäysten vuoroteltua uusi käänne sodassa koettiin viime vuoden elokuussa, kun Ukrainan joukot hyökkäsivät Venäjän puolelle rajaa Kurskin alueella. Siellä todistettiin hieman myöhemmin toista merkittävää käännettä, kun Venäjän rinnalla taisteluihin liittyi länsiarvioiden mukaan noin 10  000 pohjoiskorealaista sotilasta.

Venäjä on iskenyt toistuvasti ohjuksin ja lennokein Ukrainan kaupunkeja ja energiainfrastruktuuria vastaan. Ukraina on puolestaan onnistunut lähettämään pitkän kantaman drooneja syvälle Venäjälle, missä ne ovat aiheuttaneet vahinkoa muun muassa useissa öljynjalostamoissa.

Sodan alkamisen kolmevuotispäivän alla Ukrainalla on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi sotilaita rintamalle. Venäjä on puolestaan kertonut viikoittain edenneensä Itä-Ukrainassa, tosin melko pienin askelin ja ilmeisen suuria tappioita kärsien.

Teksti: STT / Niilo Simojoki